Vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien elinajanodote kasvoi viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista.
Poikien elinajanodote kasvoi 0,3 vuodella 79 vuoteen ja tyttöjen 0,4 vuodella 84,2 vuoteen.
Poikien elinajanodote on ollut korkeimmillaan vuonna 2019, jolloin se oli 79,2 vuotta. Tyttöjen elinajanodote on puolestaan ollut korkeimmillaan vuonna 2020, jolloin se oli 84,6 vuotta.
Pisimmät elinajanodotteet ovat Ahvenanmaalla ja lyhyimmät Kainuussa. Miehillä alueelliset erot ovat naisia suuremmat, minkä lisäksi miesten elinajanodote on naisia lyhyempi kaikissa maakunnissa.
Ahvenanmaalla poikien elinajanodote on 81,8 vuotta ja tyttöjen 86,4 vuotta. Kainuussa sen sijaan poikien elinajanodote on 77,1 vuotta ja tyttöjen 83 vuotta.
Suurin sukupuolten välinen ero, 6,6 vuotta, on Kymenlaaksossa. Pienin ero sukupuolten välisessä elinajanodotteessa on Keski-Pohjanmaalla, jossa ero on 3,7 vuotta.
Viimeisten 30 vuoden aikana vastasyntyneiden poikien elinajanodote on pidentynyt 7 vuodella ja tyttöjen 4,4 vuodella. Suurin ero sukupuolten välisessä elinajanodotteessa oli 1970-luvun lopulla, jolloin ero oli yhdeksän vuotta.
65-vuotiaiden elinajanodote kasvoi
Tilaston mukaan myös 65-vuotiaiden elinajanodote kasvoi viime vuonna toissa vuodesta. 65-vuotiaiden miesten elinajanodote kasvoi 0,3 vuotta ja naisten 0,4 vuotta. Ennen viime vuotta naisilla oli ollut elinajanodotteessa laskua kolme peräkkäistä vuotta ja miehillä kaksi peräkkäistä vuotta.
Korkeimmillaan 65-vuotiaiden miesten elinajanodote oli vuonna 2020 ja naisten vuonna 2019.
Vuoteen 1990 verrattuna miesten elinajanodote on pidentynyt 4,2 vuodella ja naisten 3,6 vuodella.
Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa.
