Pääkirjoitus

Vas­ta­rin­ta kuplii Un­ka­ris­sa

Uusi työaikalaki on saanut monia osoittamaan mieltään yksinvaltaista hallintotapaa vastaan Unkarissa.

Uusi työaikalaki on saanut monia osoittamaan mieltään yksinvaltaista hallintotapaa vastaan Unkarissa.

Vasta aika näyttää, yhdistääkö mielenosoitusaalto hajanaisen opposition Fidesz-puolueen haastajaksi.

Unkarissa on nähty runsaan viikon aikana ensimmäiset pääministeri Viktor Orbánin hallinnon vastaiset laajat mielenosoitukset. Tuhannet ovat lähteneet kaduille vastustamaan orjalaiksi kutsuttua lakia.

Äsken säädetty laki on kummajainen eurooppalaisessa työaikajärjestelmässä, sillä se muuttaa ylityösäännösten väljenemisen vuoksi unkarilaisten työviikon käytännössä kuusipäiväiseksi. Ilmeisesti Orbán toivoo pitemmän työviikon helpottavan työvoimapulaa ja houkuttelevan kansainvälisiä investointeja.

Kuudennesta työpäivästä ei maksettaisi välitöntä palkkaa. Työnantajille pykäliin on sisällytetty mahdollisuus korvata ylityö vasta kolmen vuoden kuluttua.

Mielenosoitukset vaikuttavat tulleen Orbánille yllätyksenä. Yksinvaltaisella pääministerillä ei ole ollut tähän asti pelkoa asemansa puolesta.

Taannoisten vaalilakimuutosten ansiosta Orbánin johtamalla kansalliskonservatiivisella Fidesz-puolueella on parlamentissa määräenemmistö, jonka turvin päätöksiä on voitu tehdä muita kuulematta.

Orbán on hajottanut opposition keskenään eripuraisiin ryhmiin, joista ei ole ollut haastajaksi. Nyt tilanne on toisenlainen. Jopa 15 000 ihmisen päivittäiset protestit Budapestissa ovat keränneet ammattiliittojen ja opiskelijoiden lisäksi mukaansa myös kaikki oppositiovoimat vihreistä oikeistoon.

Merkittävää on, että mielenosoituksissa on puolustettu demokraattisia instituutioita kuten vapaata mediaa ja riippumatonta oikeuslaitosta, jotka Fidesz on ottanut hallintaansa.

Puolue on muun muassa nimittänyt mieluisiaan tuomareita eläkkeelle pakotettujen tilalle. Mediavalvonnan vuoksi mielenosoituksista ei ole juuri kerrottu Unkarin tiedotusvälineissä.

Mielenosoitusten aalto tuskin johtaa varsinaiseen muutokseen Unkarissa. Orbánin hallinto on leimannut liikehdinnän huligaanien tekosiksi, joiden taustalla on kaikkeen sopiva syypää, sijoittaja George Soros.

On mahdollista, että Orbán vetää virheeksi osoittautuneen työaikalain takaisin ja että tilanne palaa ennalleen. Se on Orbánille pienin riesa.

Aika näyttää, löytääkö repaleinen oppositio mielenosoitusten lähentämänä toisensa ja kykenee poliittisella yhteistyöllä vastustamaan Orbánin yksinvaltaisuutta jatkossakin.

Tapahtumat Unkarissa ovat osoittaneet, etteivät ainakaan kaikki ole noin vain halukkaita alistumaan autoritaariseen valtakoneistoon. Mielenosoitukset ovat lähettäneet väkevän viestin vapaan kansalaisyhteiskunnan puolesta.

EU on seurannut huolestuneena demokratian tilaa Unkarin lisäksi Puolassa, jossa hallitseva PiS-puolue on huojuttanut oikeusvaltion rakenteita.

Puolan hallitus taipui tällä viikolla EU-tuomioistuimen päätökseen ja peruutti eläkelain, jolla siirrettiin syrjään parikymmentä korkeimman oikeuden tuomaria. Entiset tuomarit palasivat tehtäviinsä, eikä PiS saanut nimitetyksi tilalle omia suosikkejaan.