Vastan te­ko­ai­kaa vielä kaksi viikkoa

"Heinäkuu aina jaakonpäivään asti on täällä pohjoisessa parasta saunavastojen tekoaikaa, sillä koivunlehdet ovat nyt täysikasvuisia", kertoo Eero Majava vuosikymmenten kokemuksella. Paras vasta syntyy rauduskoivusta, jonka tunnistaa teräväkärkisestä ja sahalaitaisesta lehdestä.

Mökkivastoja. Eero Majava vastoo itse mieluiten mökillä, koska kaupungissa pitää olla sisäsiisti.
Mökkivastoja. Eero Majava vastoo itse mieluiten mökillä, koska kaupungissa pitää olla sisäsiisti.
Kuva: Minna Kurjenluoma

"Heinäkuu aina jaakonpäivään asti on täällä pohjoisessa parasta saunavastojen tekoaikaa, sillä koivunlehdet ovat nyt täysikasvuisia", kertoo Eero Majava vuosikymmenten kokemuksella.

Paras vasta syntyy rauduskoivusta, jonka tunnistaa teräväkärkisestä ja sahalaitaisesta lehdestä. Lehtien alaosa on hieman karhea kuin kissankieli, eikä se tartu kylvettäessä ihoon.

"Aluksi oksien juuresta nypitään sivuhaarat pois, jotta saadaan lehdetön kädensija. Sen jälkeen oksia asetellaan käteen siten, että oksan kaareva puoli taipuu sisäänpäin. Sillä tavalla estetään se, että valmiissa vastassa oksat harottavat joka suuntaan", Majava opastaa.



Sitomiseen käy pajukin


Nippua pyöritellään kädessä ja lisätään oksia niin paljon kuin tarvitaan. Kun sopiva määrä oksia on saatu kasaan, vastanippu sidotaan. Majava käyttää sitomiseen hieskoivun vesoja, mutta vastan voi sitoa myös pajunoksalla. Sitomiseen käytettävän oksan notkistamiseen on myös muutama kikka.

"Haaraoksia ei aluksi nypitä pois juuria myöten, vaan jätetään sentin mittaiset tyngät. Sillä estetään oksan repeäminen notkistusvaiheessa. Latvaan myös jätetään lehtiä", vastamestari neuvoo.

Kaarna irrotetaan muutamalla puukonviillolla, ja oksaa aletaan punoa kierteelle latvasta lähtien. Toista päätä voi pitää vaikka jalan alla, jotta kiertämiseen saa voimaa. Punoessa loputkin kaarnat irtoavat ja oksa notkistuu. Lopuksi oksantyngät poistetaan.



Terveellistä, puhdistavaa


Sitomisoksa pujotetaan nipun keskelle lehtien alapuolelta niin, että sen latvalehdistä tulee osa vastaa. Sitten oksa pyöräytetään nipun ympäri, pujotetaan ensimmäisen kierroksen alta ja kiristetään.

Seuraavaksi sitomisoksa pujotetaan taas nipun keskeltä, mutta nyt hieman alempaa. Sitten se pyöräytetään taas nipun ympäri, pujotetaan edellisen kierroksen alta ja kiristetään. Lopuksi vastaan voi tehdä lenkin, jolla vasta ripustetaan pukuhuoneen seinälle.

Kesätunnelmaa voi myös säilöä kylmien vuodenaikojen iloksi. "Vastan voi laittaa ulkovarastoon kuivumaan, ja hauduttaa sitä sitten vedessä ennen kylpemään menoa.

Pakastuskin onnistuu, mutta silloin täytyy olla tarkkana, että muovipussi on tarpeeksi tiivis, jotta vasta säilyy. Pakastettu vasta täytyy sulattaa erittäin huolellisesti ennen pussin avaamista, muuten hauras vasta karistaa lehtensä lattialle", Majava kertoo.

Majava oppi vastantekotaidot pienenä poikana isoäitinsä veljeltä. Sotatalvina vastoja on tehty jopa katajista ja kuusista. "Koivunlehdissä on eteerisiä öljyjä, jotka antavat iholle luontaishoitoa. Ja lähtihän niillä piikeillä varmasti kaikki syöpäläisetkin", nauraa Majava.

Ilmoita asiavirheestä