Niin kuin aina tietokoneen käyttöjärjestelmän vaihtuessa, myös Windows Vistan ensivaikutelma on hämmennys. Vähän tavaraa näkyvissä, mutta kaikkialta pilkottaa lisää valmiina tursuamaan esiin.
Aikaisempien Windowsin versioiden käyttökokemuksesta on ensinäkemältä vähän hyötyä, koska työpöydällä ei näytä olevan juuri mitään tuttua. Oikeiden muutosten lisäksi ulkonäkömuutokset tekevät näkymästä vaikeaselkoisen, joten vanhalla Windows-käyttäjällä uuden opiskelu lähtee jyrkästä vastamäestä. Sen sijaan esimerkiksi Vistan tapa näyttää avoinna olevat ikkunat käyttäjälle on tutunoloinen tottuneelle Macin käyttäjälle.
Toisaalta, miksi keksiä pyörää uudelleen, kun kilpakumppani on sen jo tehnyt? Tällaisena Vista on parhaimmillaan niille, joilla ei ole aikaisemman kokemuksen painolastia.
Vista on täynnä palvelevaa automatiikkaa. Ja tervetulotoivotuskin on ruudullinen pientä tekstiä, joka säikäyttää maallikkokäyttäjän. Niin tekivät aikanaan myös monet Windows XP:n automaattiset toiminnot, ja ensi pelästyksen takia hyviä ominaisuuksia jäi ikiajoiksi käyttämättä. Kannattaa siis vetää kolme kertaa henkeä ja luopua paniikkireaktiosta, joka vaatii äkkiä sulkemaan Vistan viestit.
Tervehdyksessä on ihan oikeasti linkit kaikkeen siihen tietoon, minkä käyttäjä tarvitsee päästäkseen alkuun. Jos on varaa uhrata puoli päivää alkuopiskeluun, jatkossa ei tarvitse uhrata kovin monta puolipäivästä epäkäytännöllisten työtapojen kanssa simpurointiin.
Se vanha tuttu tekstinkäsittelyohjelmakin on yhä siellä, vaikka sitä pitää ensin hakea: yritänkö muistella hakuun tekstini nimeä, vai etsinkö ohjelmaa sekavasta valikosta? Itse asiassa kaikki vanhat tavat ovat käytettävissä, ja muutama uusikin - vaikkapa kirjoittaa aina läsnä olevaan hakuruutuun "word", ja Word tai Wordpad lähtee käyntiin. Jos oikein ikävä iskee, XP-mallisen käynnistysvalikonkin saa takaisin.
Kotikäyttäjälle ehkä hyödyllisimmät Vistan uutuudet tarjotaan peli- ja netti-ikäisten lasten vanhemmille. He voivat asettaa peleihin ja verkkoon niin pääsyrajoituksia kuin aikarajoituksiakin. Kun tunnin tai kahden päivittäinen pelilupa on käytetty, pelaaminen loppuu.
Macmäisyyttä tuo muun muassa se, että käyttäjän ei tarvitse tietää missä päin koneen kiintolevyä hänen tiedostonsa ovat. Haut ja automatiikat huolehtivat kaikesta, ellei käyttäjä erikseen puutu asiaan. DOS-ajasta asti Microsoftin ohjelmien kanssa työskenneeltä moinen luottamus käyttöjärjestelmään voi kuitenkin olla liikaa toivottu.
Vistan vahvistunut tietoturva tarkoittaa käytännössä myös yhä lisää ärsyttäviä kysymyksiä käyttäjälle. Verkkomaailma on kuitenkin sellainen, että käyttäjän kannattaa oikeasti harkita, mitä hän sallii ja mitä ei.
Harvan kotikäyttäjän tarvinnee sentään rynnätä kauppaan heti 30. tammikuuta. Vistan uutuudet ovat loppujen lopuksi sen verran pieniä ja tehovaatimukset sen verran suuria, että sitä ei useinkaan kannata päivittää entiseen tietokoneeseen. Kun sitten koneen vaihtamisen aika tulee, voi uuden hankkia valmiiksi Vistalla varustettuna.
Veli Holopainen