Presidentti George W. Bush ja senaattori John F. Kerry eivät voisi olla paljon etäämpänä toisistaan Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Yksi harvoista heitä olosuhteiden pakosta yhdistävistä tekijöistä on Irakin sota ja sen myötä terrorismin vastainen taistelu.
Bushin aloittama sota on nostanut tavallisuudesta poiketen ulkopolitiikan sisä- ja talouspolitiikan rinnalle näissä vaaleissa. Presidentti esitteli uuden doktriininsa, jonka mukaan Yhdysvalloilla on oikeus ennaltaehkäiseviin iskuihin rajojensa ulkopuolelta tulevan vaaran uhatessa.
Bush on myös julistanut, ettei Yhdysvallat anna minkään valtion nousta asemahdissa sen kilpailijaksi.
Bush on käyttänyt Irakia ja terrorismia vaalikampanjansa tärkeimpinä lyömäaseina Kerryä vastaan. Presidentin mielestä entisestä Vietnamin sodan veteraanista ja sankarista ei ole Yhdysvaltain johtajaksi, koska hän ailahtelee ja epäröi liikaa.
Kerrykin valmis
käyttämään voimaa
Bushin hyökkäykset ovat pakottaneet Kerryn vakuuttamaan, ettei hän epäröisi koskaan käyttää voimaa, jos sitä tarvitaan. Hän myös vastaisi Yhdysvaltoja vastaan tehtyihin iskuihin "nopeasti ja varmasti", mutta lähtisi sotaan vain pakottavan tarpeen ajamana.
Kerry on lisäksi luvannut, ettei hän koskaan päästäisi toista valtiota tai kansainvälistä järjestöä käyttämään vetoaan, jos kyseessä on Yhdysvaltain turvallisuus. Senaattori johtaisi myös Valkoisen talon isäntänä globaalisia pyrkimyksiä ydinaseiden leviämisen estämiseksi.
Kerry vahvistaisi Yhdysvaltain sotavoimia 40 000 aktiivisotilaalla, kaksinkertaistaisi terrorismin vastaiseen taisteluun suunnatut erikoisjoukot ja lopettaisi "takaoven kautta tapahtuvat" kansalliskaartilaisten ja reserviläisten kutsunnat.
Senaattori tuki Bushille annettuja valtuuksia suistaa tarvittaessa Saddam Hussein sotatoimin vallasta. Monen kiemuran jälkeen hän kuitenkin leimasi Irakin "vääräksi sodaksi väärään aikaan ja väärässä paikassa".
Hän on luvannut aloittaa Yhdysvaltain sotilaiden kotiuttamisen puolen vuoden kuluessa presidentiksi astumisestaan ja heidän korvaamisensa monikansallisilla joukoilla ja YK:n avulla.
Talous Bushin
akilleen kantapää
Yhdysvaltain talouden tila ja sosiaaliset olot ovat presidentti Bushin heikkoja kohtia, joihin Kerry on pureutunut varsinkin aikaisemmissa vaalipuheissaan. Budjettivajeen paisuminen yli 400 miljardin dollarin ennätykseen on saanut jopa republikaanien peruskonservatiivit arvostelemaan presidenttiä.
Bush kuitenkin uskoo, että hänen vuosittain allekirjoittamansa verohelpotukset ovat oikea lääke talouden kohentamiseen. Hän haluaa tehdä ensimmäisenä vuotena ajamansa, kymmenelle vuodelle ajoitetut 1 350 miljardin dollarin veronalennukset pysyviksi.
Presidentti lupaa myös supistaa budjettivajeen puoleen viidessä vuodessa.
Se ei kelpaa Kerrylle, joka haluaa perua Bushin veronalennukset yli 200 000 dollaria vuodessa ansaitsevilta amerikkalaisilta. Senaattori vakuutti toisessa vaaliväittelyssä, ettei hän korottaisi keskituloisten veroja, ja myöhemmin hän sanoi leikkaavansa budjettivajeen puoleen ensimmäisen kautensa aikana.
Kerry tarjoaa myös verohelpotuksia pienyrittäjille ja lupaa pitää budjetin tasapainossa kuluttamalla presidentti Bill Clintonin tavoin valtion varoja tulojen mukaisesti.
Kumpikin tukee
vapaakauppaa
Bush tukee Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta Naftaa ja Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuksia ja kannattaa muutenkin vapaampaa kaupankäyntiä.
Kerry on samoin Naftan ja WTO:n samoin kuin Kiinan-kaupan lisäämisen tukija. Hän haluaa kuitenkin varmistaa, että ulkomaiset työ- ja ympäristöolot noudattavat kansainvälisiä normeja.
Bush vastustaa minimipalkan korottamista, Kerry nostaisi sen nykyisestä 5,15 dollarista seitsemään dollariin vuoteen 2007 mennessä ja sitoisi sen jälkeen tuntipalkan inflaatioon.
Presidentti lupasi kautensa alussa luoda miljoona uutta työpaikkaa, mutta tuloksena on ollut 585 000 paikan katoaminen. Bush on ensimmäinen presidentti 72 vuoteen sitten Herbert Hooverin, jonka kaudella työpaikkojen määrä on vähentynyt.
Kerry on roiminut Bushia työttömyydestä ja luvannut ohjata 50 miljardia dollaria työpaikkojen luomiseen ja talouden piristämiseen. Hän tarjoaa myös verohelpotuksia yhtiöille, jotka eivät ulkoista tuotantoaan.
Terveydenhuolto
jokaisen oikeus
Senaattori Kerry pitää terveydenhuoltoa jokaisen amerikkalaisen oikeutena. Siksi hän haluaa laajentaa sairausvakuutuksen koskemaan kaikkia lapsia ja 95 prosenttia aikuisista. Se maksaisi valtiolle kymmenessä vuodessa 895 miljardia dollaria.
Kerry laskisi lääkkeiden hintoja antamalla valtion sairausvakuutusvirastolle oikeuden ostaa lääkkeitä tukkuhinnoilla. Lisäksi senaattori tukee halvempien lääkkeiden tuottamista Kanadasta.
Bush vastustaa tuontilääkkeitä, koska hallinto ei pysty varmistamaan niiden turvallisuutta, mutta hän allekirjoitti lain, joka korvaa ensimmäistä kertaa rajatusti eläkeläisten reseptilääkkeet.
Presidentti ei hyväksy potilaiden oikeutta syyttää sairausvakuutusyhtiöitä vääryyksistä, ja hän esittää katon asettamista rahallisille korvauksille, joita oikeus määrää lääkäreille ja sairaaloille laiminlyönneistä tai virheistä.
Senaattori puolestaan kieltäisi väärän hoidon nostattamat syytteet, ellei puolueeton asiantuntija katsoisi potilaalla tai omaisella olevan kunnon perustelut väitteilleen.
Puhtaampaa energiaa
uusiutuvista lähteistä
Presidentti Bush kieltäytyi allekirjoittamasta Kioton ilmastosopimusta, eikä Kerrykään tekisi sitä.
Senaattori Kerry tarjoaa tilalle investointeja vedyn, etanolin ja muiden puhtaampien ja uusiutuvien polttoaineiden kehittelyä ja käyttöä varten. Hän sijoittaisi 20 miljardia dollaria öljy- ja kaasurojalteista puhtaamman energian tuotantoon.
Bush haluaa yhä porata öljyä Alaskan luonnonsuojelualueelta ANWR:lta, mikä ei kelpaa Kerrylle.
Bush haluaa ajoneuvojen kulkevan pitemmälle pienemmällä polttoainemäärällä ja 20 prosenttia sähköntuotannosta tulevan uusiutuvista tai vaihtoehtoisista lähteistä vuoteen 2020 mennessä.
Homoaviot
eivät kelpaa
Bush haluaa asevalmistajille lain takaaman suojan aseiden väärinkäytön tuomilta syytteiltä. Kerry vastustaa esitystä ja tukee kymmenen vuotta voimassa olleen sarjatuliaseiden kiellon jatkamista. Bush antoi kiellon umpeutua, vaikka hän tukikin nimellisesti sen jatkamista.
Presidentti vastustaa homoavioliittoja ja tukee perustuslakiin lisäystä, joka määrittelisi avion naisen ja miehen liitoksi. Bush jatkoi presidentti Clintonin aloittamaa linjaa, jonka mukaan homot voivat palvella puolustusvoimissa, jos he eivät julista avoimesti seksuaalista suuntautumistaan.
Kerrykään ei tue homoavioita, mutta vastustaa perustuslain lisäpykälää. Hän hyväksyy siviililiitot samaa sukupuolta olevien välillä, kieltäisi homojen syrjinnän työpaikoilla ja laajentaisi vihalakien tuoman turvan koskemaan myös homoseksuaaleja.
Kerry antaisi armeijassa olevien homojen ilmaista avoimesti sukupuolisen suhtautumisensa.