EU:n puolustusyhteistyö on kasa vaikeita lyhenteitä ja rakenteita, mutta kokonaisuus kyllä hahmottuu ajan kanssa. Näin lupaa Euroopan puolustusviraston varatoimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Olli Ruutu.
Juuri nyt puolustusyhteistyö etenee niin kovaa vauhtia, ettei mukana tahdo pysyä.
– Kun tilannetta katsoo täältä käsin, se ei ole täysin sekava, vaan siinä on tietty logiikka, Ruutu naurahtaa STT:n haastattelussa.
– Olemme juuri nyt siinä hetkessä, jolloin yhteistyön rakenteet alkavat asettua.
Brysselissä sijaitseva Euroopan puolustusvirasto on avainasemassa, kun uusia puolustusalan projekteja käynnistetään. Virasto arvioi jäsenvaltioiden suorituskykyjä ja auttaa maita käynnistämään yhteisprojekteja, joilla puutteita yritetään paikata.
Myös kaavailtu puolustusrahasto liittyy kokonaisuuteen, sillä hankkeille on mahdollista saada sieltä rahoitusta.
EU-maissa on tapahtunut Ruudun mielestä muutamassa vuodessa iso ajattelutavan muutos.
– Kykyjen kehittämisen tavoitteena on nimenomaan Euroopan suojaaminen. Kyse ei ole enää pelkästään kriisinhallintaoperaatioista.
Lisää projekteja
Joulukuussa käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö koostuu 17 projektista, joilla parannetaan erityyppisiä suorituskykyjä. Yhdessä projektissa vahvistetaan merivalvontaa, toisessa logistiikkaa ja kolmannessa lääkintävalmiuksia.
Ruutu kertoo, että projekteja on tulossa lisää. Esityksiä valmistellaan kesän aikana ja toinen aalto on tarkoitus hyväksyä jo tänä vuonna.
– Uskon, että jatkossakin nähdään hyvin erilaisia hankkeita. Osa liittyy varmasti materiaalihankintoihin ja osa muuhun yhteistoiminnan parantamiseen.
Suomi on lähtenyt mukaan kolmeen projektiin, joita ovat ohjelmistoradion kehittäminen, sotilaallinen liikkuvuus ja kyberturvallisuuden parantaminen.
– Olennaista on se, että hankkeet ovat kansallisesti hyödyllisiä ja ne on valmisteltu yhteistyössä, Ruutu sanoo.
Aiemmin puolustusministeriön materiaaliyksikön johtajana toiminut Ruutu varoo ottamasta kantaa Suomen aktiivisuuteen.
Keskustelua on herättänyt, ettei Suomi saanut vedettäväkseen yhtään hanketta, vaikka hallitus on esiintynyt suurena puolustusyhteistyön puolestapuhujana.
Ruutu toteaa, että johtovastuulla on merkitystä – ainakin työn tavoitteiden asettamisen ja koordinoinnin kannalta.
Ranskan oma raide
Samaan aikaan kun 25 EU-maata käynnistävät yhteistyötään, Ranskan presidentti Emmanuel Macron edistää omia suunnitelmiaan interventiojoukoista. Ranska kerää joukkoihin kiinnostuneita maita.
Hanke vaikuttaa kilpailevan EU:n puolustusyhteistyön kanssa varsinkin, kun unionilla on jo omat taisteluosastonsa.
Puolustusviraston näkökulmasta kaikki hankkeet, joilla parannetaan EU-maiden puolustuskykyjä, ovat hyviä.
Ruutu muistuttaa, että yhteisprojekteja on tehty Euroopassa jo pitkään.
– Kaikki aloitteet eivät välttämättä toteudu EU:n puitteissa, mutta ne tähtäävät eurooppalaisen puolustuskyvyn parantamiseen. Ne eivät siinä mielessä ole ristiriitaisia, mutta täytyy varmistaa, että aloitteet tukevat toisiaan.
EU-maat eivät ole vielä päättäneet, saavatko myös EU:n ulkopuoliset maat osallistua rakenteelliseen yhteistyöhön. Ranskan omatoimisuus saattaakin johtua myös halusta pitää EU:sta eroava Britannia hankkeessa mukana.
EDA:n varatoimitusjohtaja
Olli Ruutu aloitti maaliskuussa Euroopan puolustusviraston EDA:n varatoimitusjohtajana. Virastossa ei ole aiemmin ollut suomalaista näin korkeassa tehtävässä.
Ruutu työskentelee suoraan EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin alaisuudessa, yhdessä viraston espanjalaisen toimitusjohtajan kanssa.
Siirtyi tehtävään puolustusministeriön materiaaliyksikön johtajan paikalta. Tätä ennen toimi useamman vuoden Brysselissä EU- ja Nato-edustustoissa sekä Euroopan puolustusvirastossa.
Suomalaiset ovat hyvin edustettuina EU:n puolustusviroissa, sillä EU:n sotilasesikunnan päällikkönä on Esa Pulkkinen.