Aivan kuten ihmiset, myös naudat solmivat kaveruussuhteita jo varhain. Hyvät ystävät ovat tarpeen elämän koettelemuksissa.
"Varhain yhdessä kasvaneet vasikat suosivat toisiaan ja muodostavat pitkäikäisiä, kiinteitä suhteita. Stressaavissa tilanteissa vanhan kaverin seura rauhoittaa eläintä", sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Satu Raussi.
Vasikassa piilee ison naudan alku ja siksi sen elämän ensimmäiset askeleet ovat tärkeät. Nautaeläin oppii nuorena käyttäytymään lajitoveriensa kanssa.
"Jos vasikka ei ole toisten nautojen kanssa, se ei opi niiden kieltä ja tulemaan toimeen toisten nautojen kanssa", Raussi kertoo.
Raussi painottaa, että vasikat tarvitsevat sosiaalista seuraa. Ihminen ei voi korvata lajitovereita, mutta tuotantoeläimille ihmiskontaktitkin ovat tärkeitä.
"Ihan pienelle vasikalle pitäisi antaa alusta asti myönteistä ihmiskäsittelyä, koska muuten eläin stressaantuu. Tuotantoympäristössä eläintä käsitellään kaksi kertaa päivässä. Jos nauta pelkää ihmistä, se stressaantuu kroonisesti ja tuotos sekä terveys kärsivät."
"Ehkä naudat eivät tarvitse ihmistä voidakseen hyvin, mutta ihmisen seura on välttämätöntä tuotannossa. Kun naudat eivät pelkää, ne mielellään lähestyvät, jos hoitaja vain on hyvä", Raussi painottaa.
Rapsutuskin kelpaa
Ihmisten seuraan hakeutuva nauta saattaa kinuta vaikka rapsutusta.
"Vasikat ovat seurallisia. Kun niiden luo menee, ne tulevat ympärille. Pitäähän niitä aina puhutella, ettei niistä tule arkoja. Mihinkään yksinäiseen soppeen niitä ei pitäisi jättää", oulaistelainen maatilan emäntä Raili Hietaharju tuumaa.
Hietaharjulla on vuosikymmenten kokemus vasikoiden kasvattamisesta. Tällä hetkellä Hietaharjujen pikku vasikat pääsevät syntymänsä jälkeen yhdeksän vasikan ryhmäkarsinaan, jonne ne juotetaan. Karsinassa niillä on ikätovereidensa seuraa.
"Ne tykkäävät olla siellä ja hyppelehtiä, kun pidetään huolta ruokinnasta ja kuivituksesta. Ryhmäkarsinassa vasikat tottuvat toisiinsa pienestä pitäen."
Muutaman viikon jälkeen sonnivasikat lähtevät Hietaharjuilta toisiin navetoihin ja lehmävasikat jäävät kasvamaan navetan vasikkapuolelle. Säpinää riittää kylliksi, sillä tilalla syntyy vuosittain yli 50 vasikkaa.
"Pari ensimmäistä viikkoa vasikat juovat sangosta ternimaitoa ja sen jälkeen ne siirtyvät vapaalle hapanjuotolle. Sitten ne saavat juoda, milloin haluavat."
Kasvatus huolella
Vasikoiden hyvinvointia on tutkittu jonkin verran, vaikka ala onkin vielä verrattain nuori. Satu Raussi (FT) on paneutunut aiheeseen yli kymmenen vuoden ajan ja tehnyt yhteistyötä kahden muun vasikkatohtorin, Helena Hepolan (MMT) ja Laura Hännisen (ELT), kanssa.
Torstaina tutkijat puhuvat Nivalassa Pienten puolesta -seminaarissa esimerkiksi vasikoiden ruokinnasta, levosta ja sosiaalisesta ympäristöstä.
Kokenut kasvattaja tietää niiden merkityksen. "Vasikat on kasvatettava huolella, sillä kasvuun lähtö on kaikkein tärkein vaihe, että eläin tuottaa joskus hyvin. Kasvatuksesta ei voi tinkiä", Raili Hietaharju sanoo.
Kokemus tuo kasvattajalle eläinten tarkkailuun tarvittavan taidon.
"Silmä harjaantuu huomaamaan, jos eläimillä ei ole kaikki hyvin", Hietaharju toteaa.