Vasemmistoliitto on törmännyt taas perinteiseen kysymykseen, kannattaako puolueen olla hallituksessa vai ei. Edessä olevat vaikeat ratkaisut lisäävät painetta jättää hallitus.
Vasemmistoliiton hallituksessa olo törmää joka kerta kysymykseen siitä, vastaavatko saavutukset kannattajien odotuksia. Kerta toisensa jälkeen vastaus on sama: eivät vastaa.
Asia nousee esille ensi viikon lopulla pidettävässä puolueen valtuuston kokouksessa, jossa odotetaan kannanottoa puolueen jatkamiseen hallituksessa.
Jo useamman viikon jäsenkunnan keskuudessa on käyty kipakkaa väittelyä asiasta. Vaikka hallituksen saavutuksia pidetään vaatimattomina, hallitukseen osallistumiskysymyksessä kenttä on perinteisen tavan mukaan jakautunut kahteen vastakkaiseen leiriin ja näiden välimaastossa haparoiviin.
Vasemmistoliitto joutuu käymään aina saman keskustelun, kun se pyrkii hallitukseen tai on jo siellä. Taustalla kummittelee sen edeltäjien SKDL:n ja SKP:n jättämä perintö. Niiden olemassaolon aikana osallistuminen hallitukseen sekoitti muutenkin hajanaisen puoluekentän pahanpäiväisesti.
Kysymys on pitkälle siitä, mielletäänkö vasemmistoliitto tavanomaiseksi demokraattiseksi puolueeksi vai onko se jotain muuta. Onko se perinteensä vankina edelleen jokin sortin utopistinen vallankumousliike?
Vasemmistoliiton kaksijakoisuus näkyi jo Kataisen hallitusta muodostettaessa. Tuolloinhan kaksi puolueen listoilta valittua kansanedustajaa, Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho, vastustivat hallitusohjelmaa ja menoa hallitukseen. Eriseuraisuus palkittiin potkuilla vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä.
Vasemmistoliiton kannattajakunnassa hellitään ajatusta politiikan suunnan muuttamisesta. Hallituksen politiikkaa kun pidetään liian oikeistolaisena.
Tähän sopii tavattoman huonosti sitoutuminen kuuden puolueen hallitusyhteistyöhön ja siinä saavutettaviin kompromisseihin. Kompromissithan eivät tunnetusti ole kenenkään mieleen.
Suuri pelko liittyy edessä oleviin rakenneratkaisuihin ja kuntatalouden tasapainottamistoimiin.
Puolueen tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula liputtaa avoimesti hallituksesta lähdön puolesta, koska pieniä torjuntavoittoja vastaan joudutaan allekirjoittamaan isoja heikennyksiä peruspalveluihin kuten hän ilmaisi näkemyksensä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Hallituspolitiikan arvostelijat vasemmistoliitossa eivät tunnu muistavan, että puolue sai viime eduskuntavaaleissa kahdeksan prosentin kannatuksen. Tämän perusteella on vaikea kuvitella, että sen painoarvo hallituksessa olisi yhtään tätä suurempi.
Vielä vaikeampi on vaikuttaa politiikan sisältöön oppositiosta. Opposition kolmanneksi suurimpaa ryhmää ei kuunneltaisi senkään vertaa kuin samankokoista ryhmää hallituksessa. Tätä eivät kaikki puolueaktiivit tunnu ymmärtävän.
Vasemmistoliitto tuskin lähtee hallituksesta nyt, mutta täysin pois suljettu tämä vaihtoehto ei ole. Taistelu puolueen linjasta jatkuu joka tapauksessa. Lisäksi kannattaa muistaa, että on helppo lähteä, mutta vaikea palata.