Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL tuki Urho Kekkosen politiikkaa eikä paheksunut presidentin valtaoikeuksia. Nyt puolueessa pidetään pahana pääministerin vallan lisäystä presidentin kustannuksella.
Vasemmistoliitto suhtautuu presidentin valtaoikeuksiin ilmeisen taktisesti. Puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä totesi Rukalla vasemmistoliiton valtuuston kokouksessa, että puolue haluaa säilyttää presidentin vallan nykyisellään. Tennilän mukaan riittävän vahvoin valtaoikeuksin varustettua presidenttiä tarvitaan torjumaan Suomen Nato-jäsenyys, jonka hän arvioi tulevan ajankohtaiseksi seuraavalla eduskuntakaudella.
Vasemmistoliiton yritys taktikoida presidentin valtaoikeuksilla on lyhytnäköisyydessään ällistyttävää ja ehkä myös epärealistista. Viimeaikaisissa mielipidemittauksissa eduskunnan puhemies, kokoomuksen Sauli Niinistö on nimittäin ollut ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Muut tulevat kaukana hänen takanaan.
Tuskinpa Niinistö presidenttinä lähtisi torjumaan Suomen Nato-jäsenyyttä, jos hallitus ja eduskunta sellaiseen ratkaisuun päätyisivät. Voisi olettaa, että asia on juuri päinvastoin.
Muutenkin Tennilän perustelut vaikuttivat ontuvilta. Hän paheksui mahdollisuutta, että pääministerille annettaisiin yhtä paljon valtaa kuin Urho Kekkosella oli presidenttinä. On kuitenkin huomattava, että pääministerin hallituksineen on jatkuvasti nautittava eduskunnan luottamusta. Presidentti ei ollut vanhan perustuslain aikana eikä ole nyt samanlaisessa asemassa kuin pääministeri. Presidentti valitaan suorassa kansanvaalissa kuudeksi vuodeksi ilman, että hän on teoistaan vastuussa eduskunnalle.
Vasemmistoliiton edeltäjä Skdl tuki monilta osin presidentti Urho Kekkosen politiikkaa eikä valitellut lainkaan sitä, että yhdellä henkilöllä oli laajat valtaoikeudet. Vasemmistoliitto on uusi puolue, mutta vastuuhenkilöiden osalta jatkuvuus on kiistatonta. Tenniläkin toimi politiikassa jo SKDL:n aikana.
Suomen Nato-jäsenyys jos mikä kuuluu asioihin, josta täytyy päättää demokraattisesti. Olisi kohtuutonta jättää asia pysyvästi yhden ihmisen harteille, olisipa hän missä asemassa tahansa. Puolueiden nykyisten kantojen mukaan asiasta järjestetään todennäköisesti neuvoa-antava kansanäänestys.
Muutenkin presidentin valtaoikeuksien kytkeminen vain yhteen ratkaisuun on kummallista. Demokraattisesti hallitussa maassa kaikkien kansanvaltaa kunnioittavien poliitikkojen pitää kantaa huolta siitä, että parlamentarismi toimii. Vaikeita päätöksiä tulee ja menee, eikä suhtautumista valtaoikeuksiin ole viisasta naulita lukkoon juuri sen hetken tilanteen pohjalta, puhumattakaan, että joku valittaisiin valtionpääksi vain tietyn ratkaisun jarruttajana.
Alenevaa kannatusta vastaan taistelevan puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen harmitteli, että henkilöongelmat ovat vieneet voimia. Myrskyisten aikojen jälkeen puolueella on ollut aikaa koota rivinsä. Edellistä puheenjohtajaa ei voi syyttää loputtomiin. Puolueen pitäisi jo elää omillaan, mutta sen elo näyttää takkuiselta.
Opposition kuuluu kritisoida hallitusta. Silti kaikkien tekojen julistaminen virheiksi ei ole uskottavaa. Vasemmistoliitto näyttääkin lähteneen epätoivoissaan yltiöpopulistiselle linjalle. Puolue on silti oikeassa siinä, että terveyskeskusmaksujen korotus rasittaa pienituloisia. Kunnat tarvitsevat kuitenkin palveluihinsa rahaa, mutta aina on mahdollista lieventää köyhimpien maksurasitusta.