Vaseliinipurkki ja puuterirasian kansi johtivat keksintöön, jolla oli ensimmäinen testipaikka talvi- ja jatkosodassa.
Keksintö patentoitiin 1933, ja siitä syntyi maailman ensimmäinen nestetäyttöinen kompassi, suomalainen Suunto ja kolme vuotta myöhemmin kompassiyhtiö Suunto Oy.
Maanmittausinsinööri ja kilpasuunnistaja Tuomas Vohlonen oli 1930-luvun alussa kyllästynyt kuivakompasseihin, joiden neulaa ei saanut oikein millään pysähtymään. Hän kehitteli kokeilukompassin vaseliinipurkista ja vaimonsa puuterirasian kannesta.
Se toimi ja syntyi tehdas. Suomen armeija tilasi Vohlosen marssikompasseja kymmeniä tuhansia: rintamalla suunta oli aina selvillä. Siitä alkoi Suunnon värikäs tarina, jossa se käväisi välillä osana Rex-suksivoidetehdastakin.
Tänään yhtiö on noussut maailman suurimmaksi kompassien valmistajaksi. Se on laajentunut perustamisensa, vuoden1936 jälkeen myös meri- ja sukelluskompasseihin sekä rannetietokoneisiin. Suunnon maastokompasseilla on yhä elinikäinen takuu.
Metsistä ja taistelu-kentiltä kuntoiluun
Erityisen ylpeä Suunto on sukellustietokoneistaan, joissa kompassi on vain yksi toiminto. Sukellustietokoneilla ei ole maailmalla todellista kilpailijaa, ja se on laitteissa maailman markkinajohtaja.
Kompasseissa Suunto on tavallaan samassa asemassa kuin Nokia kännyköissä: kumpikin valmistaja on alallaan maailman ykkönen.
Suuntoa ja Nokiaa yhdistää myös se, että nykyinen toimitusjohtaja Juha Pinomaa tuli Nokian Mobile Phonesista. Hän toimi yhtiössä liki 20 vuotta kansainvälisen myynnin ja tuotemarkkinoinnin johtotehtävissä.
Metsistä ja taistelukentiltä Suunto on siirtynyt yhä enemmän kuntoilun, sukelluksen ja golfin pariin. Vuodenvaihteessa Suunto valmisti miljoonannen sukellustietokoneensa Vantaan tehtaalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalle johtavan Tuusulanväylän varrella.
Keväällä yhdysvaltalainen Health-lehti valitsi Suunnon rannetietokoneen vuoden 2006 parhaaksi kuntoiluvälineeksi. Keväällä Suunto juhli 70 toimintavuottaan.
Yhtiö on valinnut tunnuslauseekseen Älä luota onneen eli Suunto valmistaa urheilulaitteita, joiden avulla ihminen voi mitata, analysoida, ymmärtää ja parantaa omaa suoritustaan, luottamatta onneen tai "mutuun".
Kompassi toimi
myös veden alla
Parikymmentä vuotta sitten sukeltajien piti laskea taulukoiden avulla turvallisen sukelluksen kesto ja paineentasausaika välttääkseen paineenvaihteluiden aiheuttamat vaaratilanteet. Joku keksi laittaa ranteeseensa Suunnon kompassin ja huomasi, että se toimi veden allakin.
Digitaaliaika tuli avuksi, ja Suunto kehitti ensimmäisenä maailmassa sukellustietokoneet. Keksintö avasi Suunnolle ennätysmäiset markkinat. Sukelluskuolemat vähenivät tuntuvasti. Taulukoita ja käsin tehtyjä laskelmia ei enää tarvittu. Sukelluskompassien käyttäjiin kuului muun muassa meri- ja sukellusdokumenttien tekijä Jacques Cousteau.
"Suunto D9 on yhtiön lippulaiva. Se on ainoa sukellukseen rakennettu rannetietokone, jossa on digitaalinen kompassi", kertoo Juha Pinomaa.
Elintason noustessa sukellusharrastus kasvaa
Pinomaa uskoo, että elintason noustessa sukellusharrastus kasvaa. Aktiivisia sukeltajia on nyt viisi miljoonaa. Maailmalta tuskin löytyy sukellusvälineitä myyvää kauppaa, jossa ei olisi Suunnon sukellustietokoneita.
Maalla Suunto on siirtynyt yhä enemmän analogisista kompasseista rannetietokoneiden digitaalisiin kompasseihin, vaikka myös perinteisiä nestekompasseja valmistetaan ja myydään. Enemmistö on kuitenkin digitaalisia - analogisia on edelleen kappalemääräisesti eniten.
"Menestystuotteen aikaansaamiseksi pitää ymmärtää kuluttajan tarpeita. Laitteiden pitää olla kestäviä, helppokäyttöisiä ja muotoilultaan puoleensa vetäviä", selvittää Pinomaa tulevaisuuden haasteita.