Tänä kesänä on poronvasoja merkitty vaihtelevin tuloksin. Osassa poronhoitoaluetta suurin osa paliskunnan vasoista saatiin merkkiin jo kesäkuun aikana, kun taas joissakin paliskunnissa työt keskeytyivät kokonaan juhannusajan kylmään jaksoon tai niitä ei ole vielä kunnolla pystytty edes aloittamaan.
Poronhoitoalueen etelälaidalla Hallan paliskunnassa ovat porotokkia kylmän jakson lisäksi todennäköisesti hajottaneet muutamat alueella asuvat sudet.
"Merkintä ei ole vielä päässyt edes kunnolla alkuun, mutta poroja kyllä katsellaan kovasti", Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen kertoo.
Synkän petotilanteen vuoksi paliskunnan vasamäärä on pudonnut yhteen kolmasosaan siitä, mitä se oli vielä kymmenen vuotta sitten.
Jos paliskunnan poroja ei tällä viikolla saada koottua, uhkaavat vasat jäädä merkittäväksi syksylle. Tämä taas ei ole hyvä ratkaisu pedoista kärsivässä paliskunnassa.
Merkittömät, pedon tappamat ja mahdollisesti löydettävät vasat korvataan automaattisesti paliskunnalle, kun omistajaa ei merkin puuttuessa tiedetä.
Kallioluoman paliskunnassa Kuusamossa merkinnät taas ovat jo puolessa välissä. Töiden lomassa on vasoille laitettu myös seurantapantoja, joiden avulla koetetaan selvittää vasojen kuolinsyitä.
"Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pantojen ja tutkimuksen ansiosta on tämän vasontakauden jälkeen löytynyt jo kolmekymmentä kuollutta vasaa, jotka muutoin olisivat todennäköisesti jääneet löytymättä", Kallioluoman poroisäntä Heikki Härmä kiittelee.
Merkintä edistää valvontaa
Sattasniemen paliskunnassa Sodankylässä ei viime vuonna järjestetty erityistä vasanmerkintää, vaan vasat päätettiin kokeiluluontoisesti merkitä vasta syksyllä erotusten yhteydessä.
Tänä kesänä Sattasniemen poronvasoja on taas merkitty. Tokkaan koottuna merkit sai noin viisisataa ja keväällä kotivasotusten yhteydessä parituhatta vasaa.
"Se hyvä puoli kesämerkinnöissä on, että niiden vuoksi metsässä liikutaan enemmän ja petojen liikkeitä voidaan tiiviimmin seurata", poroisäntä Alpo Laitila toteaa.
Viime kesänä alueella liikkuvat karhut söivät valvonnan puutteessa lähes kaikki vasat yhdestä parinsadan poron tokasta. Muutenkaan ei viimekesäinen koe Laitilan mielestä aivan onnistunut, koska kesä sateineen ei ollut vasoille kovin suotuisa.
"Tavoitteena oli selvittää, nostaako vähempi vasojen käsittely niiden painoa. Kilonkin lisäys jokaiselle kolmelle tuhannelle vasalle olisi tuonut kokonaislihakilomäärään tuntuvan korotuksen", Laitila sanoo. "Toisaalta vasojen painot olisivat voineet olla viime syksynä vielä alhaisemmat, jos poroja olisi hätyytetty sekä kesällä että syksyllä".
Laitila sanoo paliskunnan vielä joskus kokeilevan pelkkää syysmerkintää, koska Sattasniemessä siihen on täydet onnistumisen edellytykset.
Syysmerkintä tarkoittaa samalla aikaisempaa erotusaikaa, sillä porot on saatava kasaan sulan maan aikana. Aikaistetut erotukset taas helpottavat laidunpaineita.