Värväys voi olla pää­voit­to tai tyhjä arpa

Jääkiekkoilijan uran taakseen 2007 keväällä 15 kauden jälkeen jättänyt Tero Lehterä seuraa kaukalon tapahtumia edelleen tarkasti.

Jääkiekkoilijan uran taakseen 2007 keväällä 15 kauden jälkeen jättänyt Tero Lehterä seuraa kaukalon tapahtumia edelleen tarkasti. MM-kullan 1995 voittanut Lehterä toimii nykyään juniorivalmentajana ja televisiossa kommentaattorina. Hänellä on muistissa hyvin, kuinka paljon voi olla pelissä jos seurajoukkue onnistuu ulkomaalaispelaajien hankinnoissa.

– Se voi olla joko juuri vahvistus tai sitten sillä voi olla alkuperäistarkoitukseen käänteinen vaikutus.

– Välillä saadaan hyvällä rahalla eli edullisesti tosi kovan luokan pelimies. Tällainen on joukkueelle äärimmäisen hyvä juttu, koska kotimainen saman tason pelaaja maksaisi tuplasti tai jopa triplasti enemmän, Lehterä aprikoi.

Aina hankinnoissa ei onnistuta. Syitä voi olla monia, mutta seuraamukset saattavat olla perin rankkoja.

– Jos tulokas ei vastaa odotuksia voi käydä tosi köpelösti. Mikäli odotukset ovat kovat ja tehot eivät vastaa odotusarvoja, niin se voi olla jopa joukkuehenkeä nakertava asia.

– Miksi hankitaan tietyllä rahalla kaveri, kun vastaavalla summalla saisi peluutettua monta kehittyvää omaa junioria. Juniorit ovat vieläkin edullisia palkata, aivan niin kuin ne olivat jo 1980-luvulla, Lehterä veistelee.

Lehterä tahkosi itse uraansa Suomen lisäksi Ruotsissa, Yhdysvalloissa (IHL-liiga), sekä Venäjällä, Sveitsissä, Saksassa ja Tanskassa.

– Ulkomaalaisvahvistuksena pelaat kovemman paineen alaisena noin pääsääntöisesti. Varsinkin jos pelaat Venäjällä tai Sveitsissä.

– En kuitenkaan usko, että jos suomalaispelaaja siirtyy Ruotsiin, että hänellä olisi sen kummemmat paineet kuin hänen siirtyessä SM-liigassa johonkin suurseuraan, Lehterä vertailee.

Ilmoita asiavirheestä