Va­rus­ta­mot teet­tä­vät tank­ke­rei­ta jään ja pak­ka­sen toi­vos­sa

Venäjän isot öljysatamat Suomenlahden rannalla ovat jo muuttaneet talvimerenkulkua. Kun tähän saakka jäävahvistetusta tonnistosta on ollut pulaa, siitä on jo ylitarjontaa.

Venäjän isot öljysatamat Suomenlahden rannalla ovat jo muuttaneet talvimerenkulkua. Kun tähän saakka jäävahvistetusta tonnistosta on ollut pulaa, siitä on jo ylitarjontaa.

Muun muassa kreikkalaiset, kanadalaiset ja brittiläiset varustamot ovat tilanneet uusia jäävahvistettuja säiliölaivoja Kiinan ja Etelä-Korean telakoilta. Ja lisää tankkereita on koko ajan rakenteilla.

-- Maailmanluokan varustajat siirtävät laivansa sinne, missä kulloinkin on paras rahtitaso, sanoo Neste Oil Shippingin eli varustamoyksikön toimialajohtaja Risto Näsi. Hän on myös Suomen Varustamoyhdistyksen puheenjohtaja.

Ylitarjonnasta huolimatta varustamot tilaavat lisää jäävahvisteisia laivoja, koska jäävahvistus maksaa nykyään suhteellisesti vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Syynä on se, että laivateräksen hinta on noussut. -- Omistajan kannattaa ottaa riski ja teettää hieman kalliimpia laivoja siinä toivossa, että täällä olisikin kova jäätalvi ja kalustosta olisi kysyntää, Näsi sanoo.

Vaikka jäävahvistus maksaa varustamolle enemmän, hukkainvestointi se ei ole. Kalliimmin rakennetut alukset pystyvät seilaamaan sujuvasti myös Välimerellä.

Riskialukset häviävät Suomenlahdelta

Ympäristön kannalta uusi ilmiö on myönteinen, sillä riskialuksia ei pitäisi enää Suomenlahdella näkyä. -- Koska jo nyt hyvästä kalustosta on ylitarjontaa, ei ole mitään syytä tulla tänne huonolla, Näsi sanoo. Myös varustamoiden asiakkaat eli öljy-yhtiöt ovat tulleet vaativiksi.

-- Silloin kun ei ollut muuta, oli pakko ottaa mitä käsiinsä sai. Nyt öljy-yhtiöt tekevät kymmeniä tarkastuksia laivoihin vuodessa. Jos laivat eivät täytä vaatimuksia, yhtiöt eivät anna lasteja, Näsi sanoo.

Kolme vuotta sitten Suomenlahden jäätilanne oli vaikea ja suomalaiset seurasivat henkeä pidätellen kahden kreikkalaistankkerin kamppailua. Sisaralukset Stemnitsa ja Minerva Nounou pyrkivät Koiviston öljysatamasta sadantuhannen tonnin öljylastissa.

Kummankin laivan liikkeitä seurattiin tarkasti, koska niillä ei ollut riittäviä jäävahvistuksia. Ympäristövahingon uhka leijui jääkenttien yllä.

Alaskan rannikolla tankkeri Exxon Valdes upposi toistakymmentä vuotta sitten ja aiheutti maailman suurimman öljytuhon.

-- Sen jälkeen Exxon on ollut öljykuljetuksissa maailman tiukin asiakas, Näsi huomauttaa. Hänen mielestään ei kuitenkaan voi tuudittautua siihen, etteikö enää mitään sattuisi. Varustamoteollisuus on joutunut parantamaan järjestelmiään ja nyt on opittu hallitsemaan riskiä.

Suomalaiset, virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset ovat hallinneet tähän saakka talvimerenkulun taitoa. Näsi arvioi, että lämpimiltä vesiltä saapuneet merenkulkijat oppivat hyvinkin pian kulkemaan talvioloissa. -- Ihmisiähän hekin ovat ja oppivat koko ajan. Jo kolmen vuoden kuluttua he voivat olla ihan päteviäkin kilpailijoita, Näsi sanoo.

Laivojen käyttöikä puolittunut

Jos vielä ammoin laivat olivat puuta ja miehet rautaa, niin nykyään rautalaivojen käyttöikä on lyhentynyt reippaasti.

Raskaiden tuotteiden kuten raakaöljyn kuljettamista varten laivojen kaupallinen käyttöikä on nyt 20 vuotta ja kevyitä tuotteita kuljettavien viisi vuotta enemmän.

-- Ennen laivat rakennettiin 40 vuoden käyttöön, mutta nyt ne myös rakennetaan parinkymmenen vuoden käyttöikää varten, Näsi sanoo.

Tämän takia teknisesti kelpo kalustoa poistuu käytöstä, mutta suuret öljy-yhtiöt eivät hyväksy kuljetuksiinsa vanhempia laivoja.

Tästä syystä Neste Oil on juuri myynyt kaksi säiliölaivaansa Tervin ja Palvan, koska asiakkaat eivät enää hyväksyneet vuonna 1986 rakennettuja aluksia.

Ilmoita asiavirheestä