Varusmiesten osaaminen, oppimiskyky ja valmius toimia sai runsaasti kiitosta, kun maavoimat antoi näyttönsä valmiusprikaatin suorituskyvystä ja tulevaisuuden tulivoimasta Army Demo Day 2005 -tapahtumassa Rovajärvellä torstaina.
Maavoimien valtakunnallisessa harjoitusnäytöksessä varusmiehet olivat pääosassa kantahenkilökunnan johtaessa toimintaan
Puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan mielestä tämäkin näytös antoi tukea sille linjalle, että varusmiesarmeija on Suomelle ainoa vaihtoehto Varusmiesten osaaminen on tärkeä asia, sillä parhaallakaan välineellä ei osu, jos ampujat eivät hallitse tehtäviään.
Kiitettävää hipovia lausuntoja varusmiesten taidosta antoivat myös puolustusministeri Seppo Kääriäinen( kesk.) ja maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Olli-Matti Multamäki..
Harjoituksen johtaja, apulaismaavoimapäällikkö, eversti Mika Peltonen oli harjoituksen päättyessä varma, että maalina olleissa käytöstä poistetuissa kymmenessä panssarivaunussa oli kaikissa osumia.
Uusinta
arsenaalia
Näytösharjoituksella haluttiin kertoa, mitä eduskunnan antamilla kaluston tilausvaltuuksilla on varusmiesten koulutuksen lisäksi saatu aikaan.
Uusinta tulivoimaa esiteltiin vielä kehitteillä olevalla Patrian AMOS-kranaatinheitinjärjestelmällä ja AMV- kuljetuspanssarivaunuilla.
AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä ei kuitenkaan päässyt täysin oikeuksiinsa, koska näytöksessä ampumaetäisyys oli huomattavasti lyhyempi kuin mihin se yltää.
Noin 800 taistelijaa näytti taitoaan yli 500 kutsuvieraalle, jotka olivat paikalla seuraamassa maavoimien suurinta ja laajinta näytösharjoitusta sodan jälkeen. Mukana oli kymmeniä ulkomaalaisia vieraita, myös Suomessa olevat sotilasasiamiehet.
Vaikka päivän aikana valmiusprikaatin henkilöstöstä ja kalustosta nähtiin vain pieni osa, niin se antoi näytön, että uusimmat aseet ja maavoimien toimintakyky ovat täysin vertailukelpoisia eurooppalaisessa ympäristössä.
Kaskealan mukaan näytöksen aikana ilmeni, että Yhdysvalloissa herättää hämmennystä se, miten pitkällä Suomi on verkostoavusteisen sodankäynnin kehittämisessä. Suomi on tällä alueella johtava maa maailmassa.
Toiminnallinen näytös sisälsi valmiusprikaatin peruselementit tulen, liikkeen, johtamisen ja suojan.
Sotilaallisen maanpuolustuksen rungoksi rakennetun maavoimien esittelyssä olivat mukana kaikki eri aselajit; jalkaväki, kenttätykistö, ilmatorjunta, pioneeri, viesti ja huolto.
Näytösharjoituksessa torjuttiin murtoon päässeen mekanisoidun joukon vastahyökkäys.
Kolmen valmiusprikaatin, Karjalan, Porin ja Kainuun prikaatien 1990-luvun lopussa aloitettu varustaminen lähestyy loppuaan. Operatiivisen valmiuden ne saavuttavat 2008 lopussa.
Kaluston suhteen lähellä tavoitetilaa on tällä hetkellä Kainuun prikaati. Varustamisessa ja maavoimien kehittämisessä huomioidaan eri aselajit ja huomiota on kiinnitetty myös yksittäisen taistelijan varustamiseen.
Uudet asejärjestelmät tehostavat maavoimien tulivoimaa ja ajoneuvohankinnat parantavat liikkuvuutta erilaisissa toimintaympäristöissä.
Prikaati kulkee satoja kilometrejä vuorokaudessa. Prikaatiin kuuluu noin 900 ajoneuvoa ja sen vahvuus on 5 600 miestä.