Kainuun prikaatissa kokeillaan valmentajakoulutuksen antamista osana varusmiesajan johtajakoulutusta. Koulutuksesta vastaavat Vuokatin urheiluopisto ja sen valmentajat. Tavoitteena on antaa varusmiesjohtajille tietoa fyysisen harjoittelun perusteista. Koulutus vastaa normaalia I-tason valmentajakoulutusta, joka antaa valmiudet jatkaa urheiluvalmennuksen parissa myös siviilissä.
Palvelukseen astuvien alokkaiden fyysinen kunto on laskenut, ja heinäkuussa palvelukseen astuvalla saapumiserälle annetaan sopeuttavaa koulutusta, jossa otetaan huomioon alokkaiden kunnon erilaiset lähtötasot. 12 minuuttia kestävän Cooperin testin keskiarvo on 25 vuoden aikana pudonnut 2 760 metristä alle 2 500 metriin. Samaan aikaan myös varusmiesten keskipaino on noussut yli kolme kiloa.
"Koulutukselle on mittava haaste, kun varusmiesten kunto laskee ja paino nousee", Kainuun prikaatin komentaja Seppo Toivonen myöntää.
Keskeyttäneitä yhä enemmän
Kova fyysinen rasitus on näkynyt myös lisääntyneenä palvelusten keskeyttämisenä. Kainuun prikaatissa ensimmäisen kuukauden aikana palveluksen keskeyttää noin 10 prosenttia saapumiserästä. Palveluksen loppua kohden keskeyttäneiden määrä nousee lähelle 15:tä prosenttia.
Vuokatin urheiluopistolla järjestetyn valmentajakoulutuksen isä on Pohjois-Suomen viestipataljoonan komentaja majuri Mika Piiroinen. Muutamassa kuukaudessa Kainuussa on päästy sanoista tekoihin.
"Tietämystä valmentajakoulutuksesta on myös puolustusvoimissa, mutta meidän resurssit eivät riitä. Sen takia lähdimme yhteistyöhön Vuokatin urheiluopiston kanssa. Koulutus tähtää siihen, että varusmiesjohtajat kykenevät ottamaan koulutuksessa huomioon varusmiesten erilaiset lähtökohdat. Haluamme myös vähentää fyysisen koulutuksen aiheuttamia liikuntavammoja", majuri Mika Piiroinen kertoo.
Tahti kuin huipulla
Heinäkuun saapumiserästä alkaen varusmiehet jaetaan peruskuntokauden aikana useampaan tasoryhmään, joissa otetaan huomioon varusmiesten kuntotaso entistä paremmin. Valmentajakoulutukseen osallistuneessa Pohjois-Suomen viestipataljoonassa on kaavailtu jakoa kolmeen eri tasoryhmään. Tarvetta on ryhmäjaolle, koska kahdeksan viikon mittaisen peruskuntokauden 300 harjoitustunnista noin 75 prosenttia on fyysisesti kuormittavia.
"Ei taida sellaista urheilijaa löytyä, joka pystyisi tekemään fyysistä kuntourheilua 22 tuntia viikossa kahdeksan viikkoa putkeen. Tuollaisen ohjelman laatiminen vaatii jo todella paljon. Voin vain kuvitella, millaisia vaikeuksia huonompikuntoiset kohtaavat", Vuokatin urheiluopiston Pekka Vähäsöyrinki vertaili peruskuntokauden menoa huippu-urheiluun.
Kurssille osallistuvat varusmiehet suorittavat valmennuksen ykköstason, ja alkaneelta kurssilta valmistuu lähes 60 valmennuksen perusvalmiudet ja -taidot omaavaa henkilöä, joita myöhemmin muun muassa urheiluseurat voivat hyödyntää.