Demokratiassa voi sotilaatkin laskea huoletta parlamenttiin äänestämään. Torstaina aamupäivällä Kaartin jääkärirykmentin varusmiehet olivat koeäänestäneet jo noin 300 kertaa. Kansanedustajat ottavat uuden järjestelmän käyttöön heti istuntokauden alussa. Samalla alkavat suorat nettilähetykset eduskuntasalista.
Eduskunnan salijärjestelmää on vaihdettu uuteen juhannusviikolta lähtien. Ulkoisesti muutokset eivät ole suuria, mutta kansanedustajalle ne jo näkyvät. Edustaja saa täysistuntosalissa eteensä kosketusnäytön, jolta löytyvät muun muassa taustatiedot käsiteltävistä asioista. Myös äänentoistoa on kohennettu. Kaikki on digitaalista ja moneen kertaan testattua.
-- Toimintavarmuus on tärkeintä, parlamentin toimintajärjestelmien tulee olla toimintavarmoja kaikissa olosuhteissa painottaa lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas.
Tavalliselle kansalaiselle salijärjestelmän remontti tuo suorat nettilähetykset. Syyskuun alusta salin tapahtumat näkyvät eduskunnan kotisivuilla.
Välihuudot vähenivät
Koivukangas on työskennellyt täysistuntosalissa jo 25 vuotta, joista viimeiset 15 lainsäädäntöjohtajana. Hän seuraa salin tapahtumia puhemiehen vasemmalta puolelta ja vastaa täysistuntotyön valmisteluista.
Nettilähetysten tarkoituksena on lisätä avoimuutta, kun kaikki puheet kuuluvat talon ulkopuolelle.
-- Ennen puheet olivat pidempiä ja huolellisemmin mietittyjä. Nyt ne ovat spontaanimpia ja ehkä kevyempiä, mutta meillä on yhä erinomaisia puhujia. Välihuutojen määrä eli salinokkeluus on kuitenkin vähentynyt, ja se on menetys.
Toisaalta Koivukangas kiittelee kyselytuntien ja debattien muuttuneen ajankohtaisiksi poliittisiksi keskusteluiksi.
Nykyedustajia Koivukangas ei halua raakata, mutta ex-edustajista hän löytää monia hyviä sanankäyttäjiä.
-- Mikko Pesälä ja Tuure Junnila olivat erinomaisia puhujia, Veikko Vennamo jäi mieleen hyvänä puhujana ja välihuutajana, sekä puhemies Johannes Virolainen. Hän kommentoi meille puheita puhemiehen korokkeella, kun ei voinut välihuutoja huutaa.
Koivukangas muistaa Virolaisen laukoneen ankaraa kritiikkiä, jos puhuja oli puhemiehen mielestä eksyksissä.
EU-maraton
Koivukankaan mieleen istuntosalissa ovat painuneet etenkin EU:hun liittymistä edeltäneet päivät.
-- Syksyn 1994 EU:n jarrutuskeskustelu kesti keskiviikosta seuraavaan maanantaihin. Oli vain pari katkoa jumalanpalvelusten vuoksi. Se on mielenpainuvin ja raskainkin kokemus.
Yleisölehterillä oli tuolloin myös väkeä. Aluksi puheita seurasivat eläkeläiset, sitten iltakävelijät ja lopuksi yökerhoista saapuvat. Kaikki kuitenkin sujui rauhallisesti.
Samaan maratoniin sisältyi toinenkin ennätys, eduskunnan pisin puhe.
-- Kristillisten Vesa Laukkasen puhe kesti kuusi tuntia ja 32 minuuttia. Se alkoi ennen puoltayötä.
Toisena merkittävänä päätöksenä Koivukangas listaa äänestykset uudesta perustuslaista. Nämä todella myös muuttivat suomalaista päätöksentekoa.
Vähemmän muutoksia toivat sen sijaan pukeutumiskohut, kuten voiko täysistuntosaliin tulla shortseissa, baskerissa tai minihameessa. Koivukangas kiteyttää yhä vallitsevan parlamentaarisen pukeutumiskoodin:
-- Sellainen asu, jolla mennään hyvään keskitasoiseen ravintolaan.