Puheet varuskuntien lakkauttamisesta nousivat esille tällä viikolla, kun hallitus ja oppositio kiistelivät puolustusmäärärahojen korotuksesta. Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) sanoi, että mikäli 2 prosentin korotus ei toteudu, on vaihtoehtona joukko-osastojen supistaminen. Häkämies varoitteli, että ilman lisärahoja yksi keskisuuri varuskunta joudutaan sulkemaan jo 2012.
Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala suhtautuu lakkauttamispuheisiin rauhallisesti. Haaksialan mukaan ei ole mitään syytä tässä vaiheessa spekuloida sillä, mitkä varuskunnista olisivat vaarassa.
Haaksiala kuitenkin toteaa, että nykyisen puolustusvoimien organisaation ja tehtävän puitteissa Pohjois-Suomen varuskuntien lakkauttaminen olisi liki mahdotonta, koska rakenne on hänen mielestään nykyisellään jo niin ohut. Pohjoisen joukko-osastoista Kainuun prikaatilla on vahva asema, sillä se on yksi kolmesta maavoimien valmiusyhtymästä. Kainuun prikaati siis vastaa sotilaallisen toimintavalmiuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä Pohjois-Suomessa.
Rovaniemellä toimiva Lapin lennosto on puolestaan ilmapuolustuksen valmiusyhtymä. Sen vastuualueena ovat Lapin ja Oulun läänin alueet, jotka vastaavat noin puolta Suomen pinta-alasta. Toinen Rovaniemellä toimiva joukko-osasto, Lapin ilmatorjuntarykmentti, joutui lakkautusuhan alaiseksi vuosituhannen alkupuolella mutta selvisi siitä.
Sodankylän jääkäriprikaatin merkitys on vähentynyt sotilaallisesti. Myös jääkäriprikaati on ollut lakkautusuhan alaisena, mutta joukko-osasto on ainakin toistaiseksi nähty tärkeäksi säilyttää muun muassa alueen koon ja suurten etäisyyksien vuoksi. Jääkäriprikaatilla on myös aluepoliittisesti merkitystä.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä puolustusministeri Häkämies sanoi varuskuntien mahdollisten lakkauttamisten johtavan myös valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymiseen. Valikoivalla asevelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että palveluksen suorittaa huomattavasti nykyistä pienempi osuus ikäluokasta.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijaupseerin Jarno Limnéllin mukaan valikoiva asevelvollisuus voisi yksipuolistaa varusmiesainesta. "Nykyisen järjestelmän ehdoton vahvuus on se, että puolustusvoimat saa käyttöönsä tasapuolisesta koko ikäluokan. Valikoivan asevelvollisuuden myötä tämä vahvuus saattaisi kadota, koska varusmiespalvelukseen hakeutuisi vain tietynlaisia ihmisiä."
Haaksialan mukaan keskusteltaessa yleisen asevelvollisuuden asemasta pitää huomioida puolustusvoimien tehtävä: uskottava, koko maan kattava aluepuolustus, joka Haaksialan mukaan edellyttää, että yleinen asevelvollisuus säilyy ja reservissä on 350 000 miehen suorituskykyinen joukko.