Helsinki Sotilaallinen maanpuolustus perustuu edelleen alueelliseen puolustukseen. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sopeutetaan kuitenkin vastamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja sodan ajan joukkomäärien pienentymistä. Uusi rakenne on määrä olla valmis 2008 alussa.
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) mukaan puolustusvoimat on läsnä jokaisessa maakunnassa tämän selonteon jälkeenkin, mutta sillä ehdolla, että kaikki ratkaisut täyttävät operatiivisen lähtökohdan.
Selonteossa ei oteta kantaa varuskuntien ja varikoiden mahdolliseen karsintaan. Kääriäinen kertoi, että koulutusorganisaation osalta aloitetaan oma selvitystyö, minkä on tarkoitus valmistua ensi vuoden puolella.
Kääriäinen tyrmäsi väitteen, ettei varuskuntien lakkauttamiset on siirretty lähestyvien kunnallisvaalien johdosta myöhemmäksi. Esillä on ollut muun muassa Helsingin ilmatorjuntarykmentin ja Savon prikaatin mahdollinen lakkauttaminen.
Kääriäinen vakuutti, että eduskunnan näkemyksiä ei sivuuteta varuskuntiin liittyvissä ratkaisuissa, vaikkei niistä tehdäkään linjauksia selonteossa. Lakkauttamisesta päättää puolustusministeri.
Lapin sotilasläänillä ei
operatiivista vastuuta
Maavoimissa tehdään suurimmat organisaatiomuutokset. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan. Maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa.
Pohjoisen osalta organisaatiomuutos tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta on Oulussa ja Lapin sotilasläänin esikunta Rovaniemellä
Pohjois-Suomen sotilasläänillä on kuitenkin kokonaisvastuu operaatioiden suunnittelusta ja puolustushaarojen toimintojen yhteensovittamisesta Lapin sotilasläänin alueella.
Maavoimien esikunta-
ratkaisuissa eripuraa
Pääesikuntaan kuuluva maavoimaesikunta lakkautetaan. Tilalle perustetaan erillinen maavoimien esikunta, ja se sijoitetaan Mikkeliin.
Oikeusministeri, hämeenlinnalainen Johannes Koskinen (sd.) vaatii vielä loppumetreillä vertailua Mikkelin ja Hämeenlinnan välillä. Valtioneuvosto keskusteli perjantaina pidetyssä istunnossa asiasta puoli tuntia. Sotilaat ovat valmistelun aikana olleet Hämeenlinnan kannalla.
Koskinen taipui päätökseen sen jälkeen, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ehdotuksesta pöytäkirjaan liitettiin lausuma, jossa mainitaan, että päätettäessä myöhemmin erityisesti puolustusvoimien koulutusorganisaatiossa tehtävistä muutoksista niillä tasapainotetaan alueellisia vaikutuksia.
Merivoimien esikunta siirretään Helsingistä Turkuun. Merivalvontaa keskitetään ja kiinteää rannikkotykistöä supistetaan. Varusmieskoulutus Utön, Örön, Russarön ja Mäkiluodon linnakkeilla lopetetaan ja linnakkeet muutetaan vartiolinnakkeiksi ensi vuoden kuluessa. Turun rannikkopatteristo lakkautetaan joukkoyksikkönä vuoden 2006 loppuun mennessä.
Lentokoulutuskeskus
Kauhavalle?
Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskykyä on tarkoitus nostaa ja parantaa muun muassa torjuntakykyä sekä kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Hornetien suorituskykyä nostetaan myös aloittamalla ilmasta maahan -toiminnan mahdollistavan kauaskantoisen täsmäasejärjestelmän hankinnat.
Harjoituskäytössä oleva Hawk-kalusto keskitetään Kauhavalle. Ilmavoimat selvittää myös mahdollisuuksia perustaa Kauhavalle yhteiseurooppalainen lentokoulutuskeskus.
Henkilöstö
supistuu
Puolustusvoimat vähentää henkilöstöään noin 1 200 henkilötyövuoden verran vuoden 2012 loppuun mennessä. Henkilöstöä supistetaan ensisijaisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Kääriäinen muistutti, että samanaikaisesti 8 000 jää eläkkeelle. Puolustusvoimien palveluksessa oli elokuun alussa 17 806 henkeä.
Koulutuksessa esiin tuodaan vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Selontekoon on kirjattu kohta asevelvollisten koulutusjärjestelmän kehittämisestä kokonaisuudeksi. Se koostuu kutsunnoista, varusmieskoulutuksesta, kertausharjoituksista, puolustusvoimien johtamista vapaaehtoisista harjoituksista sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n antamasta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta.
Tarkoituksena on harkita myös vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevän lain tarpeellisuutta.
Kaikkien puolustushaarojen erikseen määriteltäviä joukkoja on tarkoitus kehittää siten, että niitä voidaan käyttää myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Samalla luodaan kyky osallistua nykyistä vaativampiin operaatioihin.