"Ennaltaehkäisy on myymälävartioinnin avainsana", sanoo Securitas Oy:n Pohjois-Suomen myyntipäällikkö Jorma Nikkanen. "Oulu ei ole kauppiasta ajatellen turvallisimpia kaupunkeja. Ammatti- ja taparikollisia liikkuu kymmeniä. Näpistely on käynyt röyhkeäksi. Yritykset ovat huomanneet turvallisuuden heikentyneen", selvittää Nikkanen vartijoiden näkyvyyttä.
Vartijan läsnäololla, yhteistyöllä myymälähenkilökunnan kanssa ja tuotesijoittelulla pyritään luomaan asiointiympäristö, joka ei houkuttele varkauksiin. Ennaltaehkäisevällä linjalla pysytään niin kauan kuin mahdollista. Jos vartija havaitsee esimerkiksi selkeän näpistystilanteen, pyritään tekijä saamaan kiinni.
Kiinniottotilanteessa vartija käyttää jokamiehen kiinniotto-oikeutta. Se edellyttää tekijän luovuttamista poliisille ja oikeuttaa estämään tekijän paikalta poistumisen, kunnes poliisit tulevat. Voimankäyttöä ei pääsääntöisesti tarvita, ellei kiinniotetun käytös sitä vaadi.
Jokamiehen kiinniotto-oikeus ei oikeuta ruumiintarkastukseen, mutta laki yksityisistä turvallisuuspalveluista oikeuttaa vartijan turvallisuustarkastukseen kiinnioton yhteydessä. "Siinä varmistetaan, että kiinniotetulla ei ole aineita tai esineitä, joilla voi vahingoittaa itseään tai muita", kertoo Nikkanen.
Kiinniottojatehdään Nikkasen mukaan päivittäin. Virhearviointejakin sattuu. Tyypillisesti kiusallinen tilanne syntyy, kun kaupan tuotesuojaportti hälyttää. Nikkanen tähdentää, että tilanteessa haetaan hälytyksen aihetta, ei rikosta. Hälyttimen piippaus tai epäilys näpistyksestä tai rikoksesta, josta seuraa vankeusrangaistusta, eivät ole kiinnioton peruste.
"Teon on oltava toteutunut. Vartijan on oltava nähnyt, todennut ja varma asiasta. Siinä ammattitaito korostuu: miten tilanne hoidetaan niin, että ketään ei leimata turhaan."
Laukun tarkastaminen onnistuu vain asiakkaan suostumuksella. Jos vartijalla on vahva epäilys, että hälytyksen aiheuttaa anastettu tavara ja näyttöä alkaa olla, paikalle kutsutaan poliisi.
Vartija toimii Nikkasen mukaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, sovinnollisesti ja huomioi tilanteen kokonaisuutena. Kielenkäyttö on asiallista, määrätietoista ja kohteliasta. Hänen mielestään vartija pystyy yleensä toimimaan näin, vaikka itse saisikin kuulla loukkauksia.
Silloin tällöin vartijan huonosta käytöksestä saa kuulla tarinoita tai lukea yleisönosastoilta. Securitas Oy:n aluepäällikkö Heikki Hemminmukaan yhteydenottoja asiakkailta tulee.
"Yhteydenotot koskevat asiakkaan ja vartijan oikeuksia ja velvollisuuksia ja niitä peilataan kyseiseen tapahtumaan", Hemmi sanoo. Yleensä keskustelut ovat rakentavia ja ne liittyvät tuotesuojaan ja tuotepakkauksien avaamiseen.
Osa yhteydenotoista voidaan Hemmin mukaan tulkita valituksiksi. Jos asiakas kokee saaneensa huonoa kohtelua vartijalta, selvitetään asia perin pohjin.
"Asia voidaan selvittää hyvin pitkälle kaupan ympäristössä esimerkiksi valvontanauhoilta. Kaupan henkilöstö ja vartijat haastatellaan. Yleensä on selvinnyt, mistä on ollut kysymys ja yleensä syy on ollut asiakkaan", kertoo Securitas Oy:n palvelupäällikkö Eero Arola.
"Viimeksi kolme vuotta sitten vartija sai huomautuksen liiasta voimankäytöstä tilanteessa, jossa voimankäyttöön oli aihetta", hän muistelee.
Huomautusten vähäisyys johtuu Arolan mielestä siitä, että vartijat tekevät työnsä hyvin.
"Koulutuksella on vaikutusta asiaan, ja näyttökokeissa korostuvat usein juuri oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät asiat."
Nikkasen mielestä ala on vuosien varrella pessyt kasvojaan eikä koulutuksen järjestäminen ole enää yhtä villiä kuin ennen. Myös pääsyvaatimukset ja rekrytointi alalle ovat tiukentuneet.