Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan ja Etlan toimitusjohtajan Pentti Vartian kirjoitus tuoreessa Tieteessä tapahtuu
-lehdessä on synnyttänyt pienen mylläkän. Kirjoitusta on julkisuudessa tulkittu siten, että Vartia vaatii äänioikeuden poistoa eläkeläisiltä sekä julkisen tuen varassa eläviltä ja julkisen vallan palveluksissa olevilta virkamiehiltä. Tämän Vartia kiistää tiukasti.
"En esitä äänioikeuden poistoa eläkeläisiltä. Sen sijaan referoin joitakin esitettyjä mielipiteitä ja käytyä akateemista keskustelua, joka nyt on irrotettu asiayhteydestä."
Vartia korostaa, että kirjoituksessa pohditaan väestön ikääntymisen vaikutuksia ja nuorten laiskaa äänestysintoa.
"Jos nuoret eivät edustaudu vaaleissa lainkaan, on se suuri ongelma, johon on pakko miettiä ratkaisua. Tärkeintä on saada nuoriso kiinnostumaan politiikasta."
Vartia mukaan äänestäjien ikä vaikuttaa paitsi vaalikeskusteluun myös puolueohjelmiin ja syntyvään lainsäädäntöömme. Kalevan haastattelussa hän muistuttaa, että nuorten täytyisi ymmärtää, että kaikki ratkaisut ja nyt säädettävät lait vaikuttavat heihin jonkin ajan kuluttua.
Kirjoituksesta tehdyt tulkinnat ovat herättäneet ärtymystä. Kansanedustaja Jere Lahti (kok.) haluaa haudata koko eläkeläissanan ja puhua vain senioreista.
"On saatava ihmiset ja yritykset rohkaisemaan niitä, joilla on halua ja voimia jatkaa työelämässä pitempään. Tämmöinen keskustelu tähän saumaan on todella myrkkyä."
Lahti korostaa, että tarvitaan veronkevennyksiä ja dynaamisia vaikutuksia. "Eläkeläisten irrottaminen tästä keskustelusta on aivan absurdia."
Eduskunnan jättänyt veteraanikansanedustaja Juhani Vähäkangas (vas.) pitää Vartian kirjoituksesta tehtyä tulkintaa aivan uskomattomana.
"Eläke on palkan jatke. Kaiken lisäksi eläkeläiset maksavat jopa korkeampaa veroa kuin palkansaajat. Heillekin kuuluu oikeus kohtuulliseen toimeentuloon."
Vähäkangas korostaa, että eläkeläiset tietävät kokemuksesta, mikä on mahdollista. Yli 100 000 elää pelkän kansaneläkkeen varassa.
"On pakko kysyä, miten he yleensä tulevat toimeen."
Julkiset menot kaksin-kertaisiksi 30 vuodessa
Tieteessä tapahtuu -lehdessä Vartia kirjoittaa myös, että eläkeläisten ohella muillakin ryhmillä, esimerkiksi virkamiehillä tai julkista tukea saavilla laitoksilla on tiettyjä intressejä lisätä verorahoitteisia menoja.
"Jos valtaosa äänestäjistä katsoo välittömästi hyötyvänsä niiden kasvusta, poliitikot joutuvat tahtomattaankin kiristämään verotusta, vaikka se kansantalouden kannalta olisi pitkän päälle haitallistakin."
Julkisyhteisöistä elantonsa saavia on noin 600 000. Määrä on huomattavasti suurempi, jos mukaan lasketaan kaikki verovaroista toimeentulonsa saavat ja niillä operoivat, kuten Kela, kuntaliittymät, Suomen Pankki, kuntien ja valtion liikelaitokset sekä valtioenemmistöiset yhtiöt.
Julkisten menojen osuus ei suinkaan ole supistunut, vaikka niin julkisuudessa väitetään. Tosiasiassa menot supistuivat vain 1990-luvun alun lamavuosina, mutta vuodesta 1993 lähtien ne lähtivät uudestaan kasvuun ja ohittivat vuonna 1996 jo lamaa edeltävän tason.
Nyt julkiset menot ovat selvästi korkeammat kuin ennen lamaa. Jos säästöjä on tehty, niillä on hillitty vain menojen kasvua.
Tilastojen mukaan julkiset menot ja bruttokansantuote ovat kasvaneet tasatahtia lyhyttä lamavaihetta lukuunottamatta. Vuodesta 1975 lähtien julkiset menot ovat kaksinkertaistuneet. Samaan aikaan myös bruttokansantuote on kaksinkertaistunut.