Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven istuvat tänä iltana Varsovassa samaan pöytään Naton jäsenmaiden johtajien kanssa. Kyseessä on puolustusliiton työillallinen, joka ei ole vain kuulumisten vaihtoa ruokailuvälineiden kilinässä vaan myös painavaa poliittista keskustelua.
Niinistö ei tullut kutsutuksi mukaan siksi, että hän kertoisi terveisensä presidentti Putinin kanssa käymistään keskusteluista. Niistäkin hän toki tuonee tietoa. Historiallinen kutsu puolustusliiton päätöksentekijöiden luo tuli Suomelle ja Ruotsille ennen kaikkea siksi, että Nato näkee mailla merkittävän turvallisuuspoliittisen roolin Itämeren alueella.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin sanoin Suomi ja Ruotsi ovat mukana kokouksessa, koska ne ovat tehostetun rauhankumppanuuden maita ja läheisiä ystäviä. Mailla on puolustusliitolle annettavaa.
Vain antavaksi osapuoleksi Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan ole joutumassa. Stoltenbergin mukaan Nato on valmis yhteistyöhön maiden kanssa myös kriisitilanteissa.
Huippukokouksessa ehkä saadaan lisäselvyyttä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Turvatakuita pääsihteeri ei tietenkään luvannut. Ne kuuluvat vain Natoon liittyneiden maiden jäsenetuihin.
Itämeri ei ole kokouksen ainoa teema, Ukrainan ohella kuitenkin ehkä tärkein. Selvää on silti se, että huippukokouksessa tehtävillä päätöksillä on seurauksensa myös Suomen rajojen tuntumassa.
Huippukokouksen odotetaan tekevän päätökset Naton läsnäolon pysyvästä vahvistamisesta Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Neljään valtioon tulee neljä monikansallista Nato-pataljoonaa, joiden vahvuus on yhteensä 4 000 miestä.
Krimin valtaus, Venäjän sotilasoperaatio Itä-Ukrainassa sekä uhittelu muuallakin havahduttivat Naton vahvistamaan läsnäoloaan ja pelotettaan Baltiassa. Samalla kokouksen tavoitteena on antaa Venäjälle viesti Naton yhtenäisyydestä.
On jotakuinkin varmaa, että Venäjä tuomitsee päätöksen uusista Nato-joukoista Itämeren piirissä. Myös konkreettisia seurauksia voi tulla. Koko Euroopassa on nyt ajauduttu siihen ongelmalliseen kierteeseen, jossa yhden osapuolen toimet aiheuttavat vastatoimia ja ne edelleen vastatoimen vastatoimia.
Suoraan Suomeen Venäjän tulevat toimet tuskin kohdistuvat. Suomi on Varsovassa vieraana, vaikkakin Natolle tärkeänä ja toivottuna.
Venäjälle hyvät suhteet Suomeen ovat myös poliittisesti merkittävät. Niitä tuskin halutaan ehdoin tahdoin heikentää.
Kuten entinen suurlähettiläs René Nyberg totesi, Venäjän Suomelle piirtämä punainen viiva ylittyy, jos liitymme Naton jäseneksi. Jos jännitys ei Itämeren alueella olennaisesti nouse ja konfliktin uhka kasva, Suomen jäsenyyshakemus ei edelleenkään ole lähellä. Kansan tuki liittymiselle on toistaiseksi aivan liian matala.
Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton illallispöydässä siksi, että Nato tarvitsee niitä. Tämän perusteella Suomen ja Ruotsin jäsenyyskään tuskin Naton puolella törmäisi seinään.