Puolan avoimet tukitoimet Ukrainan voittoisalle oranssivallankumoukselle ovat viilentäneet Varsovan ja Minskin suhteet jäänhuuruiseen jamaan, joka uhkaa nyt lakkauttaa puolalaisten oman yhdistyksen.
Sekä ex-valtionpäämiehen Lech Walesan että istuvan presidentin Aleksander Kwasniewskin menestykselliset neuvottelumatkat viime vuoden lopulla Kiovaan olivat myrkkyä Valko-Venäjää johtavalle Aleksandr Lukashenkolle.
Lukashenko sai erinomaisen tekosyyn lyödä Puolaa Valko-Venäjällä toimivan Puolalaisten yhdistyksen (ZPB) kevään korvalla pitämästä vuosikokouksesta, joka vaihtoi puheenjohtajan ja miltei koko hallituksen.
Muutokset merkitsivät Lukashenkon kansanvastaisen hallinnon kantoja myötäilleen ZPB:n puheenjohtajan vaihtumista teräväkieliseen naiseen, Anzelika Borysiin, joka ryhtyikin heti yhteistoimintaan Valko-Venäjän muun opposition kanssa.
Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsuttu Lukashenko hyökkäsi nopeassa tahdissa Puolan Minskin suurlähettilästä vastaan. Hän väitti lähetystön puuttuneen ZPB:ssä tehtyihin henkilövaihdoksiin eli vehkeilleen Valko-Venäjää vastaan.
"Puolan lähetystön pitäisi kuitenkin muistaa, ettei Ukrainan kaltainen oranssivallankumous tule kysymyksenkään meidän maassamme", Lukashenko jyrisi.
Puheenjohtaja pelkää
miliisien ryntäystä
Heti presidentin uhon jälkeen Minskin oikeusministeriö julisti ZPB:n vuosikokouksen muutokset Valko-Venäjän yhdistyslain vastaisiksi eli laittomiksi.
Oikeusministeriö vaati ZPB:n nykyjohtoa järjestämään uuden vuosikokouksen toukokuun loppuun mennessä. Muussa tapauksessa puolalaisten etujärjestöä uhkaisi lakkauttaminen.
Puolan ulkoministeriö piti Valko-Venäjän viranomaisten sekaantumista ZPB:n toimintaan pöyristyttävänä tekona.
"Puolalaisille täytyy turvata oikeus tehdä itsenäisiä ratkaisuja itäisessä naapurimaassamme", korosti Varsovan hallituksen ulkoministeri Adam Rotfeld.
ZPB edustaa Valko-Venäjällä arviolta lähes puolta miljoonaa puolalaissyntyistä kansalaista.
Tiistaina Varsovassa päättynyt Euroopan neuvoston huippukokous toivoi demokratiakehityksen saavan nopeasti siipiä alleen Valko-Venäjällä. Myös Suomen presidentti Tarja Halonen esitti syvän huolensa kymmenen miljoonaisen maan demokratiavajeesta.