Helsinki Siviilipalveluksen palvelusajan lyhentämistä esitetään 362 vuorokauteen eli vajaaseen 12 kuukauteen. Tämän lisäksi siviilipalvelusmiehet olisivat jatkossa velvollisia asepalveluksen kertausharjoituksia vastaavaan kertauskoulutusjaksoon, joka kestäisi enintään 33 vuorokautta. Näin ollen kokonaispalvelusaika säilyisi ennallaan, 395 vuorokaudessa.
Myös palveluksen rakenteeseen esitetään monia uudistuksia: siviilipalvelus ulotetaan tulevaisuudessa myös poikkeusoloihin. Liikekannallepanotilanteessa siviilipalvelusmiehiä komentaisivat väestönsuojelu- ja pelastusviranomaiset. Tehtävät olisivat siviililuontoisia kriisitehtäviä kuten lääkintä- ja evakuointitöitä.
Myös siviilipalveluksen peruskoulutusjakso uudistetaan käytännönläheisemmäksi.
Siviilipalveluksen uudistamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä työministeri Tarja Filatoville (sd.) tiistaina. Uuden siviilipalveluslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta.
Lyhentäminen ei sovi hallitukselle
Keskustelua siviilipalvelusajan lyhentämisestä on käyty pitkään. Muun muassa YK:n raportissa Suomen siviilipalveluksen pituus on nähty rangaistuksenomaisena suhteessa asepalvelukseen. Samoilla linjoilla on myös työministeri.
"Ei ole mikään salaisuus, että kannatan siviilipalvelusajan lyhentämistä. Lyhennys ei kuulunut työryhmän toimeksiantoon, koska se ei sopinut hallituskumppaneille" , Tarja Filatov totesi.
Hän pitää mahdollisena sitä, että palveluajan pituudesta päästäisiin keskustelemaan hallituksen sisälläkin vielä tämän vaalikauden aikana. Käytännössä palvelusajan lyhentämisyritykset ovat tähän saakka kaatuneet hallituksessa keskustan ja RKP:n vastustukseen.
Siviilipalveluksen pituutta on perusteltu muun muassa palvelutuntien määrällä: perusteluna pidemmälle palvelusajalle on käytetty sitä, että siviilipalvelusta suorittavat voivat asua kotonaan, eikä heidän näin ollen tarvitse olla palveluksessa vuorokauden ympäri.
"Tässä ei ole kuitenkaan kysymys vain tunneista, vaan myös siitä, kuinka pitkään nuoret miehen ovat poissa työmarkkinoilta tai opintojen parista", Filatov huomautti.
Asumiskustannuksia siirretään valtiolle
Yksi suuri siviilipalvelusta koskeva muutos koskee asumiskustannusten jakamista. Tällä hetkellä kunnat rahoittavat siviilipalvelusmiesten asumiskuluista 80 prosenttia ja valtio 20 prosenttia.
Jatkossa valtion rahoitusosuutta halutaan lisätä. Tämän uskotaan vaikuttavan positiivisesti myös uusien palveluspaikkojen syntymiseen. Tällä hetkellä kunnille kertyvät lisäkustannukset ovat käytännössä rajoittaneet palveluspaikkojen määrää.
"Ehdottomasti suurin ongelma tällä hetkellä on se, että palvelusta ei pääse suorittamaan ajoissa", Filatov korosti.
Asumismenojen siirtyminen kokonaan valtiolle tarkoittaisi koko siviilipalvelusbudjetin kaksinkertaistumista. Näin radikaaliin muutokseen ei kuitenkaan olla ryhtymässä.
Siviilipalveluslain muutoksella ei uskota olevan vaikutusta siviilipalvelukseen hakeutuvien määrään. Myöskään asepalveluksen lyhentyminen vuonna 1998 ei vaikuttanut millään tavalla siviili- ja asepalvelukseen hakeutuvien suhteellisiin osuuksiin.
Filatovin mukaan mietintö jättää avoimeksi myös joitakin olennaisia kysymyksiä. Yksi näistä on siviilipalvelukeskuksen rooli tulevaisuudessa. Sitä pitäisi Filatovin mukaan nykyisestään selkiyttää uuden lain avulla.