Helsingin yliopiston hallinnoima Värriön tutkimusasema Sallan kunnassa voi jatkaa toimintaansa. Asemaa uhannut alasajo saatiin torjuttua, kun Helsingin ja Oulun yliopistot sopivat periaatteellisesti rehtoritasolla, että Oulun yliopiston alaista Oulangan tutkimusasemaa Kuusamossa ja Värriötä aletaan kehittää yhdessä.
"Asemat maksavat. Yksi kysymys oli, miten toimintaa voidaan rahoittaa", toteaa Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto.
Hänen mukaansa Värriön kohtalonkysymysten ratkaiseminen on tullut ajankohtaiseksi myös siksi, että asemaa rakentanut, kehittänyt ja ylläpitänyt professori, kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) on jäänyt kesällä eläkkeelle.
Värriön asemalle perustetaan uusi asemanjohtajan virka. Johtaja sijoittuu Kuusamoon Oulangan asemalle, mutta hänellä on vähintään 60 vuorokauden työskentelyvelvoite Värriöllä. Asemalla on työskennellyt vakinaisesti kuusi henkeä.
Niiniluodon ja Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mielestä tutkimusasemayhteistyön kehittäminen on hyvä esimerkki yliopistojen alueellisesta roolista.
"On hyvä, että Värriön toiminta jatkuu. Sen ja Oulangan toiminnasta saadaan synergiaetuja. Värriön toiminnasta on vuosia maksettu sama raha kuin jatkossakin. Uutena on asemanjohtajan virka", Lajunen sanoo.
Viime vuonna Oulun yliopiston tuki oli 42 000 euroa. Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan toimintamenomäärärahaa se sai lähes 139 000 euroa ja yliopiston erityistehtävistä 73 000 euroa.
Keväällä 2006 on tarkoitus uudelleen arvioida Värriön tutkimusaseman menestymistä. Rehtorit uskovat, että asemien sijoituskunnilla on mahdollisuus nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön yliopistojen kanssa.
Vuonna 1967 Itä-Lappiin perustetulla Värriön tutkimusasemalla on pitkillä aikasarjatutkimuksilla seurattu pohjoista luontoa, erityisesti näätäeläimiä, suurnisäkkäitä ja metsäkanalintuja. Toistasataa ulkomaista tutkijaa on päässyt käyttämään Labbiat EU-projektissa mukana ollutta asemaa.
Värriöön rakennettiin ilmakehän ainevirtaamia tutkivan Smear-projektin mittauslaitteisto 1990-luvun puolivälissä. Helsingin yliopisto on investoinut viime aikoina Värriöön muun muassa rakennuttamalla uuden saunan.