Nykynuoret sijoittavat usein asumiseensa niin suuria summia, että asuntokauppa johtaa hyvin pitkäaikaiseen velkavankeuteen. Terve varovaisuus on aina paikallaan erityisesti pitkiä lainoja otettaessa.
Asuntolainojen maksuajat ovat venyneet pitkiksi. Niinpä velalliset tulevat maksaneeksi korkoina yhtä paljon ja enemmänkin kuin menneinä aikoina korkeakorkoisia lainoja ottaneet. Laina-ajat olivat 80- ja 90-luvuilla lyhyehköjä. Isot lyhennykset ja suuret korot olivat hankala yhdistelmä.
Lainan takaisinmaksu osoittautui silloin ylivoimaiseksi paljon useammille kuin nykyään, vaikka kiivaasti etenevä inflaatio ehti auttaa monia. Juuri korkotason mataluuden ja pitkien lain-aikojen takia maksuohjelmat ovat nyt aiempaa leppeämpiä, niin suuria kuin luottosummat ovatkin.
Asuntolainamarkkinat ovat jatkuneet tänäkin kesänä ennätyksellisen vilkkaina ja nostettavat lainat ovat yhä suurempia. Luottosummien kasvu on johdonmukainen seuraus asuntojen hintojen noususta. Tosin viime kuukausina tapahtunut korkotason kohoaminen on lisännyt harkintaa niin, että hintojen nousu on pysähtynyt ja ne ovat jopa laskeneet joillakin paikkakunnilla.
Korot ovat aina riski lainan ottajalle. 80- ja 90-lukujen vaihteen reippaasti yli 10 prosentin korkoihin ei ole paluuta, mutta suurissa lainoissa jo pienehkö koron nousu lisää maksutaakkaa tuntuvasti.
Korot ovatkin hilautuneet viime aikoina ylöspäin. Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti myöhään torstaina nostavansa ohjauskorkoaan 0,25 prosentilla. Uusi ohjauskorkotaso, 5,25, ei vaikuta vielä huikealta, mutta vielä alkuvuonna 2004 se oli tasan prosentti. Nousua on varsin lyhyessä ajassa tullut 4,25 prosenttiyksikköä. Euroopan keskuspankin korkopäätökset ovat olleet loivempia. Eurojärjestelmän peruskorko on nyt 2,75. Siihen saattaa tulla lähiaikoina jotakin lisää. Kun pankit ottavat oman marginaalinsa, asuntolainojen koroissa on nousupainetta.
Monet laina-asiakkaat ovatkin onneksi oppineet käyttämään korkosuojausta. Korkoturvaa käytettäessä pankki kantaa riskin siitä, että kokonaiskorko ylittää sovitun rajan. Korkoturvan ohella kiinteäkorkoiset lainat ja lainaturvavakuutus ovat yhä suositumpia. Niillä velallinen voi suojata talouttaan ikäviltä yllätyksiltä. Lainanhoitomenojen osuus kansalaisten nettomenoista on nyt keskimäärin 22 prosenttia. On kuitenkin muistettava, ettei kaikilla ole lainaa. Siksi tuo prosentti on monilla velallisilla paljon korkeampi.
Ensiasunnoiksi hankitaan usein entistä suurempia huoneistoja. Muutto ei ole silloin kovin pian odottamassa. Asunnon myynnistä ja uuden ostamisesta onkin aina niin paljon kuluja, että vaihdon välttäminen on hyvää harkintaa. Tosin edessä on samalla pitkäkestoinen sitoutuminen maksuohjelmaan, joka voi jossakin vaiheessa alkaa tuntua lohduttomalta riippakiveltä.
Kotitalouksien keskimääräinen asuntolainan maksuaika on kohonnut 17 vuoteen. Isojen ensi-asuntojen ostajille on räätälöity 30 vuoden laina-aikoja. Niiden osuus asuntolainoista on kuutisen prosenttia. Jos haluaa ja saa valtion takauksen, laina-aika on rajattu 25 vuoteen.
Pisimmät asuntolainat myönnetään jopa 60 vuodeksi. Sellaisen ottajan täytyy kuitenkin muistaa, että asunnon joutuu maksamaan korkoina useampaan kertaan. Lainaa otettaessa onkin syytä miettiä tarkkaan, pieneneekö kuukausierä merkittävästi, kun laina-aika kasvaa.