Oulu
Pelkällä aatteen palolla ei sosiaalialan järjestöä nykyaikana pitkään pyöritetä, sanoo Nuorten Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Marja Irjala. "Samat liiketalouden lait tässä ovat taustalla kuin varsinaisissa yrityksissäkin. Toisaalta sosiaalialan järjestö ei voi toimia täysin bisnesperiaatteilla", hän huomauttaa.
Ekonomin koulutuksen saanut Irjala aloitti Nuorten Ystävien toiminnanjohtajana 1990. Tätä ennen hän toimi vajaat kymmenen vuotta Rautaruukin silloisessa pääkonttorissa Oulussa pääjohtajan assistentti-sihteerinä. "Se on ehdottomasti ollut paras kouluni."
Oulussa keskustoimistoaan pitävän 96-vuotiaan järjestön linjana on seisoa jalat maassa ja edetä varmoin askelin. Järjestöllä on tätä nykyä toimintayksiköitä ympäri maata liki 50 paikassa Muonion ja Helsingin välillä. Omia rakennuksia yhdistyksellä on jo yli sata, mutta uusimmat kuten Seinäjoen ja Vammalan yksiköt toimivat vuokratiloissa.
Tulosta viivan alle
Vammalan yksikkö avaa ovensa lähipäivinä. Se on itsenäisen elämän alkuun auttava perhekoti, mutta samassa yhteisössä tehdään myös avohuollon perhetyötä. Vastaavanlaisia toimipaikkoja järjestöllä on muun muassa Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Torniossa.
"Täytyy ymmärtää talouden realiteetit ja se, mihin pääomia voidaan sitoa. Nuoria asiakkaita ei ehkä tulevaisuudessa ole tulossa yhtä ovien täysiltä kuten nyt viime vuosien aikana. On myös riski ryhtyä rakentamaan kiinteitä tiloja jonnekin kauas varsinaisesta keskuspaikasta", Irjala luonnehtii.
"Investointibudjettimme on viime vuosina ollut yhdestä kahteen miljoonaa euroa. Toimintamme lähtökohtana on, että viivan alle täytyy jäädä tulosta", hän lisää.
Nuorten Ystävät on kasvanut vajaassa sadassa vuodessa yhden katulastenkaitsijan työllistäneestä järjestöstä merkittäväksi valtakunnalliseksi sosiaalialan palveluiden tuottajaksi. Yhdistyksen käyttötalous oli viime vuonna 17 miljoonaa euroa, missä kasvua oli edellisvuodesta 18 prosenttia. Viime vuoden taloudellinen tulos oli noin miljoona euroa ylijäämäinen. Yhdistys työllisti viime vuonna keskimäärin 412 ihmistä kuukaudessa.
Pääosan eli lähes 80 prosenttia rahoituksestaan järjestö saa kuntien kanssa tekemistään ostopalvelusopimuksista. Raha-automaattiyhdistyksen osuus on nykyisellään kymmenen prosenttia, loput ovat Muhoksella sijaitsevan maatilan EU-tukia sekä kahden erityiskoulun valtionapuja. Raha-automaattiyhdistys voi tukea yhdistyksen kehittämistoimintaa, muttei sen palvelutuotantoa.
Olisi helppo hullaantua
Marja Irjalan mukaan alalla olisi helppo hullaantua huimiin hankkeisiin, sillä juuri nyt on kysyntää päihdeongelmaisten nuorten hoitopaikoille. Nuorten Ystävien kanssa samoilla apajilla kilpailee myös muita järjestöjä ja yksityisiä palveluntarjoajia.
Irjalan mukaan kunnat vakuuttavat, ettei raha ole ratkaisevin konsultti ongelmaisen nuoren hoitopaikkaa haettaessa. "Jokaisen asiakkaan osalta tehdään kunnan kanssa aina erillinen ostopalvelusopimus. Meidän täytyy omalla toiminnallamme osoittaa, mihin pystymme."
Vuositasolla Nuorten Ystävillä on noin 600 ostopalveluasiakassopimusta.
Toiminnanjohtaja Irjalan mukaan yhdistystä ei pelota nuorten ikäluokkien pieneneminen saati se, että se tekisi itsensä tarpeettomaksi. "Joskus tuntuu, että olisikin sellainen tilanne", hän huokaa ja huomauttaa, että elämme merkillistä aikaa: ikäluokkien pienentymisestä huolimatta esimerkiksi huostaanotot ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta tähän päivään tultaessa.
"Ei intressinämme ole, että lapsilla ja nuorilla on paha olla", Irjala sanoo. Hän lisää yhdistyksen historian osoittavan, että se pystyy kehittämään toimintaansa. Esimerkiksi lasten päivähoidosta huolehtiminen oli vuosikymmenet järjestön harteilla. "Miettivätköhän ne päättäjät kunnalliseen päivähoitoon siirryttäessä, että jääkö meille mitään tekemistä? No, nykyään meillä on tekemistä kahta kauheammin!"
Sosiaalialan järjestöillä Irjala uskoo työnsarkaa riittävän vielä kosolti mielenterveys- ja päihdetyössä.
Nuorten Ystävät on tätä nykyä osakkaana myös Suomen ensimmäisessä sosiaalisessa yrityksessä, Oulussa 1997 perustetussa Tervatulli Oy:ssä. Irjalan mukaan osakkuus edistää yhdistyksen tavoitteita tarjota vaikeasti työllistettäville oikeaa työtä.
