Oulun valtuusto lyö tänään kiinni vähin tuskin laaditun talousarvion. Kaupungin taloussuunnittelu perustuu arvioon selvästä tuottavuuden kasvusta palvelutuotannossa.
Kun kaupungin talous on kunnossa ja jaossa on muutakin kuin niukkuutta, talousarvion linjauksista on hankala kehittää repiviä riitoja. Sellaisia ei maanantai-iltana nähtykään Oulun kaupunginvaltuustossa, vaikka budjettikeskustelussa käytettiin yli 50 puheenvuoroa ja aikaa talousarvion käsittelyyn kului seitsemisen tuntia. Suomen kuntien valtuustoissa tällainen sopuisuus ei näinä aikoina ole kovin tavallista.
Oulun talous on yhä vakaalla pohjalla. Esimerkiksi verotulojen kasvun ennakoidaan jatkuvan suotuisana, ja työllisyys kohenee edelleen. Silti pilviäkin on näkyvissä. Kaupungin velkamäärä on kasvussa, ja talouden tilaa lahjomattomasti kuvaava investointien tulorahoitusprosentti putoaa viime vuoden 90:stä ensi vuonna 60 prosenttiin.
Kuntien kallis palkkaratkaisu tuo niin ikään oman rasituksensa, eikä vauraskaan kaupunki ole tunnoton talouden yleisen kehitykselle, johon nyt liittyy enemmän epävarmuutta kuin aikoihin.
Oulun budjettiesityksessä tuleviin haasteisiin ei kuitenkaan ole vastattu jarrutuksella ennakkoon vaan pitämällä luottavaisesti päällä tasainen vauhti ja käyttämällä olemassa olevaa jakovaraa kaupunkilaisten hyväksi. Tällaista linjausta harva kunnallispoliitikko vastustaa.
Budjetti on määrä lyödä lukkoon tänään keskiviikkona eleettömästi äänestämällä. Valtuusto ottaa jälleen kerran kantaa kaupungin keskeisimpään hankkeeseen, Kallioparkkiin. Taivas ei ole putoamassa, joten valtuuston kuuluu hyväksyä maanalaisen luolaston rakentamiseen esitetyt 20 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Esitys Raatin 19 miljoonaa euroa maksavan peruskorjauksen hylkäyksestä olisi voinut olla muutama vuosi sitten järkevä, mutta ei enää tässä vaiheessa.
Suurten hankkeiden karsimisen sijasta lähivuosien taloussuunnittelu perustuu siihen, että budjetti pidetään tasapainossa toimintojen tuottavuutta selvästi lisäämällä. Aivan riskitön tuo linjaus ei ole. Jos tuottavuuden kohennus takkuaa, jo seuraava valtuusto joutunee nuijimaan pöytään epämiellyttäviä päätöksiä.
Jo nyt niin sanotun peruskunnan osuus tulevan vuoden budjetissa on 10 miljoonaa euroa alijäämäinen. Plussalle koko konsernin talouden nostaa kuitenkin kaupungin todellisen sammon, Oulun Energian, muhkea tuloutus kaupungin yhteiseen kassaan.
Sekä valtuutettuja että kaupunkilaisia lämmittää budjetissa monikin kohta. Hallintokunnista ylivoimaisesti suurin eli sosiaali- ja terveystoimikin saa käyttöönsä tämänvuotista väljemmän kehyksen. Vaikka Oulun väestörakenne onkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kannalta edullinen, määrärahan nosto on tarpeen.
Näin muun muassa siksi, että Oulussa on jo tätä nykyä noin 16 000 yli 65-vuotiasta ja 7 000 yli 75-vuotiasta. Väestön ikääntyminen alkaa väistämättä näkyä sote-menoissa.
Sosiaalipalveluissa erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen. Linjausta voi vain kiittää viime aikojen tunnettujen tapausten valossa. Osana tavoitetta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluita laajennetaan ja tehostetaan.
Tällainen toiminta on viisasta nuorten kannalta, mutta nyt sijoitettavat rahat voivat myös palautua takaisin sosiaalimenojen säästöinä myöhemmin.