Muutama vuosi sitten erittäin synkkä omaisuusrikostilanne Oulun kihlakunnassa on kääntynyt selvästi parempaan suuntaan, kertoo Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta.
"Selvitysprosentit nousevat ja omaisuusrikosten lukumäärä vähenee", Karnaranta toteaa.
Syynä myönteiseen käänteeseen voidaan pitää Oulun poliisin pari vuotta sitten aloittamaa määrätietoista toimintatapojen muutosta ja tutkinnan kehittämistä.
"Lähdimme miettimään syitä, mistä heikot rikoksen selvitysluvut johtuvat. Päätimme kehittää eri tavoin toimintatapojamme. Tavoitteena oli nimenomaan omaisuusrikosten selvitysprosentin parantaminen niiden määrää vähentämällä."
Oulun kihlakunnan alueella tapahtuu yhä suhteellisesti enemmän omaisuusrikoksia kuin missään muualla maassa. Niiden osuus on noin 70 prosenttia kaikista rikoslakirikoksista.
Karnaranta sanoo, että "arkipäivän rikokset", kuten omaisuusrikokset, olivat jääneet liian vähälle huomiolle. Oulun poliisi ryhtyi purkamaan näiden rikosten pommia nostamalla tutkintaa toiminnallisesti samalle hyvälle tasolle, millä huumausaine-, väkivalta- ja talousrikosten tutkinta on ollut.
Oulun poliisin henkilöstöä on kohdennettu omaisuusrikosten torjunnan Varas seis -projektiin, joka alkoi viime syksynä. Kahdentoista hengen teematiimin ja muun kenttätoiminnan aikaan saamat tulokset ovat olleet rohkaisevia.
"Pyrimme aikaisempaa tehokkaammin saamaan rikolliset verekseltään kiinni tekopaikalla."
Projektin aikana poliisi on lisännyt omaisuusrikollisuuteen liittyvää kenttävalvontaa, tiedustelua ja tutkintaa. Toimintaa kohdennetaan myös kätkentärikollisuuden paljastamiseen ja tutkintaan.
"Kun löydetään 'luukut', joihin varastettu tavara menee, pystytään vaikuttamaan sen tarjontaan", Karnaranta selventää.
Tutkintaa on tehostettu
Viime vuonna aloitettiin myös tehostettu ajoneuvorikollisuuden, automurtojen ja käyttövarkauksien tutkinta, johon on niin ikään keskitetty oma ryhmänsä.
Karnarannan mukaan poliisi on tehostanut myös "pimeänä" tutkintaan tulevien rikosten selvittämistä. Näillä tarkoitetaan rikoksia, joiden tekijästä ei ole tietoa.
"Toimintaa suunnataan tekijäkeskeiseen tutkintaan. Kun henkilö jää kiinni jostain rikoksesta, selvitetään kaikki rikollisuus, minkä tekijä on mahdollisesti tehnyt."
Niin sanotuista pimeinä tutkintaan tulevista varkauksista ja törkeistä varkauksista selvitettiin vuoden 2001 tammi-elokuussa vain 1,75 prosenttia. Tänä vuonna vastaavana ajankohtana selvitysprosentti oli 8,39.
"Epäiltyjen vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja eli matkustuskieltoja ja vangitsemisvaatimuksia käräjäoikeuteen käytetään aikaisempaa huomattavasti enemmän", Arto Karnaranta kertoo.
Kahden vuoden takaisesta tilanteesta näiden keinojen käyttäminen on lähes kolminkertaistunut.
Myönteisen kehityksen keskeisinä osatekijöinä Karnaranta pitää myös kunnallista rikoksentorjuntaa ja turvallisuustyötä ja nuorten ensikertalaisten rikosten nopeutettua rikosprosessia, jossa mukana on poliisin lisäksi, syyttäjä, oikeuslaitos ja sosiaalitoimi.
"Siinä pyritään pikaiseen puuttumiseen nuoren, alle 18-vuotiaan tekemän rikoksen jälkeen, että saataisiin alkavassa oleva rikosura mahdollisimman aikaisin poikki. Ensikertalaisten määrä on kasvanut."
Asuinalueiden asukkaiden vartiointirenkailla on Karnarannan mukaan ollut myönteistä vaikutusta rikollisuuden vähenemiseen. Hän korostaakin yhdessä toimimisen merkitystä turvallisuuden parantamisessa ja rikollisuuden kitkemisessä.