Pienellä savolaiskaupungilla on yllättävän suuria vahvuuksia teollisuuden kansainvälistyessä, eikä liikkuva kansainvälinen pääoma välttämättä nujerra kaupungin pitkiä teollisia perinteitä ja osaamista.
"Varkaus on selviytynyt hyvin, ja kokemukset on yleistettävissä laajemminkin", arvioi Etlatiedon toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi torstaina tutkimuksen Varkauden selviytymisestä teollisuuden kansainvälistymisessä. Laajempaan Suomen yritysten kansainvälistymiseen liittyvään tutkimusohjelmaan kuuluvan kirjan ovat tehneet professori Raimo Lovio Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Pohjois-Savon TE-keskuksen erikoistutkija Jari Jääskeläinen.
Varkauden kaikki kaupungin merkittävimmät yritykset ovat päätyneet ulkomaiseen omistukseen sen jälkeen kun kaupungin aikoinaan perustanut perheyhtiö Ahlström myi pois tehtaansa toinen toisensa jälkeen 1980-luvulta lähtien. Nyt varkautelaisen teollisuuden muodostavat mm. yhdysvaltalaiset Honeywell, Foster Wheeler ja Tellabs, kanadalainen AFT, itävaltalainen Andritz, tanskalainen Hartmann ja suomalaisruotsalainen Stora Enso.
"Varkaudessa ovat esillä kaikki globalisaation ulottuvuudet", Ylä-Anttila luonnehti kehitystä, jota kutsutaan myös tytäryhtiötaloudeksi.
Tytäryhtiötaloutta on pidetty suurena riskinä, mutta Varkauden tapaus osoittaa, että myös tytäryhtiötaloudessa on mahdollisuus menestyä. Varkaudessa kansainväliset suuryritykset ovat kehittäneet tehtaiden toimintaa niin, että koko kaupunki on muuttunut 1990-luvun alun rankasta työttömyys- ja muuttotappioalueesta kehittyväksi muuttovoittopaikkakunnaksi.