Varjakasta ja Varjakan saaresta halutaan tehdä Perämeren paras veneily-, virkistys- ja asuinalue. Sekä mantereen puolen satamaa että saaren satamaa aiotaan kunnostaa veneilykäyttöön, mutta koko saaren tulevaisuus on yhä avoinna.
Vuonna 1996 Oulunsalon kunta päätti kunnostaa historiallisesti arvokaan Varjakan saaren alueen arkkitehti Helena Hirviniemen suunnitelman mukaisesti. Ajatusta ei ole haudattu. Rakennustelineitä ei saarella silti näy.
"Nyt on otettu ihan puhdas aikalisä", Oulunsalon kunnaninsinööri Jouko Leskinen sanoo. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten peruskorjaukseen ei hänen mukaansa ole varaa sijoittaa, ennen kuin suunnitelmat ovat selvät. Rakennusten peruskorjaus vaatisi Leskisen mukaan miljoonia euroja.
Leskisen toiveet seuraavaa vuonna 2006 alkavaa Euroopan unionin tukikautta ajatellen ovat korkealla. Saaren kunnostus olisi hänen mielestään varsin sopiva EU-projektiksi.
Arvokas saha-alue rempallaan
Keltainen lossi liikkuu käsivoimalla ja verkkaan. Kiire unohtuu. Saaren punavalkoiset puutalot näyttävät unohtuneen vuosien taa.
Varjakan saaren sahan vanha pääkonttori, kaksi vanhaa asuintaloa ja osa paloasemasta on kunnostettu. Muitten talojen nurkat irvistävät ja seinissä kasvaa sammalta.
Varjakan saarella toimi aikanaan pohjoismaitten suurin saha. Koneet käynnistyivät vuonna 1900 ja laitos työllisti parhaimpina päivinään seitsemänsataa ihmistä. Mantereen ja saaren puolella palvelut menestyivät ja alue oli elävä.
"Täällä oli sellaisia ihmeitä, joita ei Oulunsalossa nykyään näy. Oli elokuvateatteria, putkaa ja vaikka mitä", kertoo Varjakan kartanossa mantereen puolella yleismiehenä työskentelevä Petri Kuortti.
Kun sahan toiminta hiljeni, hiljeni myös elämä. Palvelut ja osa taloista muuttivat Pateniemeen. Museoviraston arvion mukaan Varjakan saari on arvokkain säilynyt saarisahayhdyskunta Suomessa.
Jouko Leskinen vakuuttaa, että saaren rakennukset säilyvät vielä pitkään ilman kunnostusta. Hänen mielestään 70 vuotiaat talot ovat ikäisikseen hyvässä kunnossa. "Katot on uusittu, ja se estää suurempien vaurioitten syntymisen".
Lisäksi vanha konttorirakennus ja yksi paritalo on peruskorjattu. Kunnostusta odottaa edelleen muun muassa paloasema, useita paritaloja ja yksi iso asuinrakennus.
Osaan rakennuksista
ei uskalla enää mennä
Petri Kuortti ei yhdy Leskisen mielipiteeseen. "Täällä ei kannata kymmenen vuoden päästä tehdä enää mitään. Tuonne tallirakennukseen en uskaltaisi edes mennä. Romahtaisi varmasti niskaan."
Kuortin mielestä talot olisi saatava kuntoon, jos ei kunnan rahoilla, niin sitten jonkun muun. "Kunta voisi antaa varakkaitten ja halukkaitten yksityishenkilöitten kunnostaa talot tietyn mittaista asumisoikeussopimusta vastaan."
Tällä hetkellä toinen saaren kunnostetuista taloista on vuokrattu kesäasukkaille. Pääkonttori on hänen oman työnantajansa Artak Oy:n käytössä. Artak pitää yllä kartanon kahvilaa ja tilausravintolaa, järjestää yrityksille ja muille ryhmille retkiä saarella ja vuokraa tiloja esimerkiksi häitä varten. Paloaseman kunnostetut osat ovat Luonnonsuojeluliiton käytössä. Muut talot ovat tyhjillään.
Saaren rakentamiseen
ei paineita
Jouko Leskisen mukaan saarelle mahtuisi lisää rakennuksia ja asutusta. Hän ei kuitenkaan myönnä, että rakennuspaineita olisi, vaikka kunta laajenee nopeasti. "Oulunsalo pystyy tarjoamaan laadullisesti yhtä hyviä paikkoja huomattavasti taloudellisemmin."
Vuosi sitten Oulunsalossa selviteltiin asukkaitten halukkuutta muuttaa saariolosuhteisiin. Yhtäkään kiinnostunutta muuttajaa ei ilmoittautunut, ja saaren asuttamis- ja kunnostamissuunnitelmat laitettiin jäihin. Mantereen puolen asuntorakentamisesta on olemassa yleiskaavaan merkitty arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt suunnitelma. Se odottaa yhä toteutumistaan.
Petri Kuortti toivoo, että kunta jättäisi Varjakan rannan rakentamatta. Alue on hänen mielestään luonnonkaunis, ja olisi sääli tupata se täyteen taloja.
Saaren linnusto on monipuolinen ja kasvisto osin harvinainen. Kuntalaisille saari on virkistyspaikka. Kesällä se on saunojien ja talvella hiihtäjien suosiossa. Rannan yleinen sauna on kaikille avoin ja ilmainen. Nuotiopaikoilla voi keittää kahvit.
Jouko Leskinen lupaa, että Varjakan saaren tulevaisuutta tarkastellaan varoen. "Nyt vaadittaisiin sydäntä ja rahaa, että saari saataisiin kuntoon."