Leonardo da Vincin maalaus on upea näky, vaikka sitten tietokoneen ruudulta nähtynä. Silti kuva on alkuperäiseen verrattuna monella tavalla puutteellinen.
"Tulevaisuudessa kuva voidaan toistaa tarkalleen alkuperäisen kaltaisena", uskoo Markku Hauta-Kasari, Joensuun yliopiston alaisuudessa toimivan värien ja optiikan tutkimukseen erikoistuneen InFotonics Centerin johtaja.
Tutkimuslaitoksessa kehitetään ratkaisuja tulevaisuuden näyttölaitetekniikoihin, joissa käytetään neljää, viittä tai jopa kuutta pääväriä. Tällainen näyttö toistaa värit nykyisin käytössä olevia kolmen päävärin näyttöjä tarkemmin ja luonnollisemmin.
Da Vincin La Scapigliata -maalaus vuodelta 1508 ei ole esillä sattumalta. Joensuun yliopiston väritutkimusryhmällä on yhteistyökumppanina Parman yliopiston tutkimusryhmä ja sen kautta Parmassa sijaitseva Galleria Nazionale, jossa alkuperäinen maalaus on. Sen lisäksi yhteinen tutkimushanke on Sakurassa, Tokion lähettyvillä sijaitsevan Japanin kansallisen historiamuseon kanssa.
Joensuussa tehtävä väritutkimus kiinnostaa museoita monellakin tavalla. Kun ikääntyneestä taideteoksesta otetaan tarkka spektrikuva, sitä voidaan analysoida uudella tavalla. Maalaukseen tehdyt erilaiset kerrokset ja mahdolliset korjaukset pystytään erottamaan tarkasti ja entisöijät saavat tarkempaa tietoa taulussa käytetyistä väreistä.
Kuvan avulla tutkijat voivat saada tietoa maalauksen valmistumisajankohdasta siihen käytettyjen materiaalien lähettämän aaltosäteilyn avulla. Sama tekniikka mahdollistaa myös tummuneiden värien esittämisen alkuperäisen kaltaisena. Maalauksen iän ja materiaalien määrittämisen perusteella voisi ainakin teoriassa metsästää vaikkapa väärennöksiä.
Väritutkimus kiinnostaa museoita myös tulossa olevien digitaalisten esitystapojen ja arkistoinnin takia.
"Väritutkimuksessa yhdistetään optiikkaa ja tietojenkäsittelyä, minkä avulla kuva-arkistoihin voidaan tehdä uudenlaisia hakutoimintoja ja kuvia voidaan esimerkiksi vesileimata digitaalisesti", sanoo Hauta-Kasari.
Joensuussa on tehty spektrikuvausta ortodoksisen kirkon ikoneilla, mutta arvokkaat maalaukset eivät ainakaan näillä näkymin matkaa Itä-Suomeen, sillä mittalaitteet liikkuvat helpommin kuin taulut.
Kulttuuriala on vain yksi osa spektriseen aaltoanalyysiin perustuvan väritutkimuksen käytännön sovelluksista. Yksi lupaavimmista kohteista on värimittausten käyttö teollisuuden laadunvalvonnassa. Esimerkiksi terveydenhoitoalalle on kehitelty erilaisia etälääketieteen menetelmiä, joissa on olennaista ihon värin tarkka toistaminen näyttöpäätteellä. Myös elektronisessa kaupankäynnissä värien tarkka toistaminen on tärkeää.
"Kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tiedetäkään", arvioi Hauta-Kasari.
Muutaman viime vuoden aikana kiinnostus värien tutkimukseen on joka tapauksessa herännyt myös yritysmaailmassa. InFotonics Center perustettiin vuonna 2003 juuri teollisuusyhteistyön hyödyntämiseksi. Nyt tutkimuskeskuksella on yrityskumppaneina sellaisia elektroniikka-alan jättiläisiä kuten Nokia ja Samsung tai amerikkalais-saksalainen Daimler-Crysler, joka on mukana projektissa, jossa värispektri-analyysin avulla selvitetään laserhitsauksen laatua.