Var­hais­ras­kau­den vuo­den­ai­ka en­nus­taa lapsen her­kis­ty­mis­tä ruo­ka-ai­neil­le

Lapsen ruoka-aineille herkistymisen todennäköisyys näyttää olevan yhteydessä siihen vuodenaikaan, joka ajoittuu sikiön kolmannen elinkuukauden loppuun.

Lapsen ruoka-aineille herkistymisen todennäköisyys näyttää olevan yhteydessä siihen vuodenaikaan, joka ajoittuu sikiön kolmannen elinkuukauden loppuun.

Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ruoka-aineille herkistymisen ilmaantuminen neljänteen ikävuoteen mennessä vaihteli syntymävuodenajan mukaan. Kesä--heinäkuussa syntyneillä se oli 5 prosenttia ja loka--marraskuussa syntyneillä 9,5 prosenttia.

Noin yksi kymmenestä lapsesta, joiden 11. sikiöviikko oli ajoittunut huhti--toukokuuhun, oli herkistynyt ruoka-allergeeneille. Saman sikiövaiheen joulu--tammikuussa saavuttaneista lapsista lähes puolet vähemmän, oli herkistynyt ruoka-aineille.

Maidolle ja kananmunalle herkistyneiden osuus näytti tutkimuksen aineistossa olevan jopa kolminkertainen niillä lapsilla, joiden ensimmäiset kolme sikiökuukautta päättyivät huhti--toukokuussa verrattuna saman sikiövaiheen marras--joulukuussa saavuttaneisiin. Tutkimuksen tulokset perustuvat Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen johtamaan allergiatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin Etelä-Karjalan maakunnan alueella vuosina 2005--2006.

Tutkimusväestöön kuului lähes 6?000 Etelä-Karjalassa asuvaa lasta, jotka olivat syntyneet 2001--2006. Lähes tuhannen lapsen ruoka-allergeeneille herkistymistä oli testattu neljänteen ikävuoteen mennessä, ja positiivisten testitulosten ilmaantuminen painottui ensimmäiseen elinvuoteen.

Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä.

Tutkijat pitävät uutta väestötutkimuksen havaintoa lisänä tieteelliseen keskusteluun allergisten sairauksien syntyyn mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Syy-yhteyttä minkään yksittäisen vuodenaikaan liittyvän tekijän, kuten siitepölyaltistumisen ja ruoka-aineille herkistymisen välillä ei kuitenkaan voitu tällä tutkimuksella vahvistaa. Tämän vuoksi tutkimustulos ei anna aihetta uusiin suosituksiin.

Aiempien tutkimusten mukaan syksyllä ja talvella syntyneillä lapsilla on enemmän ihottumia, hengityksen vinkumista ja korkeammat allergeenien vasta-ainetasot kuin keväällä ja kesällä syntyneillä.

Tämä saattaa johtua siitä, että sikiö aloittaa vasta-aineiden tuotannon allergeeneja kohtaan 11. sikiöviikolla ja spesifisten vasta-aineiden tuotannon 24. viikolla. Allergista vastetyyppiä on pidetty välttämättömänä raskauden jatkumiselle ja osalla lapsista se säilyy syntymän jälkeen. Silti herkistymisen kehittymisen ajoittuminen on edelleen ajankohtainen keskustelun aihe.

Ilmoita asiavirheestä