Kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu otti (Kaleva 8.11./Lukijalta) kantaa varhaiskasvatusoikeutta koskevaan kysymykseen. Kirjoitus sisälsi asioita ja näkemyksiä, joita on hyvä täydentää.
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on käytössä muun muassa Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella monen pienemmän kaupungin tapaan. Myös kokonaisuudessaan valtakunnallisella tasolla asia on saanut hyvin laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Syitä tälle on useita.
Viime vuosina on julkaistu lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan varhaiskasvatukseen osallistumisella on havaittu olevan selkeä yhteys myöhempään elämään. Tutkimuksissa on löydetty muun muassa vahva yhteys varhaiskasvatukseen osallistumisella ja toisen asteen koulutuksen suorittamisella, työmarkkinakiinnittymisellä ja vähäisemmällä toimeentulotuen käytöllä aikuisiällä.
Lisäksi useiden tutkimusten kautta on osoitettu, että varhaiskasvatukseen osallistumisella on yhteys kognitiivisiin kykyihin ja oppimiseen.
Yhteiskunnallisia hyötyjä varhaiskasvatukseen osallistumisesta ovat tutkimusten mukaan muun muassa inhimillisen pääoman kasvu ja työssäkäynnin mahdollistuminen, jotka linkittyvät perheiden tuloihin ja tasa-arvokysymyksiin.
OECD:n tilastojen mukaan varhaiskasvatukseen osallisuus on Suomessa keskimääräistä vähäisempää. Tätä kautta pääsemme pohtimaan sitä, miten varhaiskasvatuksella luodaan omalta osaltaan pohjaa Suomen osaamiselle ja menestykselle ja mikä merkitys sillä on mahdollisesti koko kansantaloudelle. Kysymys ei ole alueellisesti eikä valtakunnallisesti kovinkaan vähäinen.
Yleisesti ottaen varhaiskasvatukseen osallisuus näyttää edistävän, tukevan ja vahvistavan erityisesti niiden perheiden lasten myöhempää elämää, jotka elävät sosioekonomisesti tarkasteltuna keskimääräistä haastavammissa olosuhteissa. Tällä hetkellä juuri näiden lasten osallisuus varhaiskasvatukseen on myös keskimääräistä vähäisempää.
Pekka Aittakummun huoli perheiden haasteista, elämän kiireellisyydestä sekä tietynlaisesta elämän pinnallisuudesta ja juurettomuudesta on aiheellinen.
Perhe on suomalaisen yhteiskunnan keskeisin lapsen kasvuympäristö ja siksi sen arkea tulee pyrkiä tukemaan kaikin mahdollisin keinoin. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, joka mahdollistaa jokaisen lapsen osallistumisen tärkeässä herkkyysvaiheessa koulutettujen aikuisten antamaan opetukseen ja kasvatukseen ja osallisuuteen muiden lasten kanssa, on juuri yksi parhaista lääkkeistä myös näihin kysymyksiin.
Oulun seudulla on pohjoisen keskuksena vielä omat vahvat intressinsä osaavan ja hyvinvoivan työvoiman saatavuuden turvaamisessa tulevaisuudessa.
Kuten Pekka Aittakumpu kirjoituksessaan toteaa, kysymys on poliittisessa päätöksenteossa priorisoinnista. Tässä tapauksessa se tarkoittaa erityisesti lapsiperheiden tukeen osoitettua panostusta, jolla saavutetaan myöhemmässä elämässä kiistattomia hyötyjä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Timo Kettunen
puheenjohtaja, luottamusmies
OAJ Oulun paikallisyhdistys
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.