Varhaiskasvatuslaki etenee eduskuntaan joulukuun alussa – ja osa siitä todennäköisesti vielä vuodenvaihteessa.
Jos nykyinen eduskunta hyväksyy sen kokonaisuudessaan, päiväkoteihin syntyy seuraavan vuosikymmenen aikana 5 500 uutta työpaikkaa.
Tuhannet uudet työpaikat edistäisivät naisten työllisyyttä ja synnyttäisivät yhteiskuntaan suorittavan tason perustyötä, jonka katoamista pidetään isona yhteiskunnallisena ongelmana.
Uudistus astuisi voimaan vuonna 2025.
– Siirtymäaika vaaditaan uusien lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien kouluttamiseen, kertoo opetusministeri Krista Kiuru (sd.).
Opetusministeri Kiuru vahvisti lauantaina Lännen Median lehtien haastattelussa, että hän aikoo viedä päivähoidossa läpi peruskoulu-uudistukseen vertautuvan mullistuksen vielä tällä vaalikaudella.
Lakiesityksen mukaan päiväkotiryhmässä saa olla yhtaikaa hoidossa enintään kolmea työntekijää vastaava lapsimäärä. Nykyisellä mitoituksella alle kolmivuotiaiden ryhmässä lapsia saisi olla korkeintaan 12 (1:4:ään) ja yli kolmivuotiaiden ryhmässä 21 (1:7:ään).
Tilapäisiä ylityksiä ei enää sallita.
Opetushallitus laatii päiväkodeille ”opetussuunnitelman”
Jatkossa Opetushallitus toimii alan asiantuntijavirastona ja laatii päivähoitoa koskevan valtakunnallisen ”opetussuunnitelman”, jota kutsutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiksi.
Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle on myös laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.
Kiurun mukaan hallituksen esitysten sisällöt, jotka koskevat varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta, ovat valmiina.
Joulukuun alussa eduskuntaan etenevän lain toteutumista voi pitää melko varmana.
Uusia lastentarhanopettajia tarvittaisiin 1 850
Vuodenvaihteessa opetusministeriön tavoitteena on lisäksi antaa eduskunnalle käsiteltäviksi säädökset, joiden hyväksyminen johtaisi varhaiskasvatuksessa arviolta 5 500 uuden työpaikan syntymiseen.
Työntekijöitä tarvitaan, koska jatkossa alle kolmivuotiaiden ryhmässä saisi olla enintään kolme lasta per hoitaja eli yhteensä yhdeksän lasta. Yli kolmivuotiaiden ryhmissä henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku laskisi 1:6:een, jolloin ryhmän enimmäislapsimäärä olisi 18.
Henkilöstön pätevyysvaatimuksia ei lievennetä, vaan jatkossakin lapsiryhmän kolmesta hoitajasta yhden on oltava korkeakoulutettu.
Lastentarhanopettajille syntyisi kokopäivähoitoon ja osapäivähoitoon noin 1 850 uutta työpaikkaa. Lastenhoitajien lisätarve olisi noin 3 700.
Uusien työntekijöiden kouluttaminen maksaisi arviolta 159 miljoonaa euroa, mutta kustannukset jakautuisivat kymmenelle vuodelle. Varhaiskasvatuksen henkilöstökustannukset nousisivat noin 221 miljoonalla eurolla. Uudet henkilöstömitoitukset olisivat kuitenkin sitovia vasta vuodesta 2025 alkaen.
Hallituksen pääpuolueet kokoomus ja Sdp haluavat säätää varhaiskasvatuslain vaalikauden loppumetreillä, koska ne epäilevät keskustan halukkuutta mittavan uudistuksen toteuttamiseen.