Kolumni

Var­hais­kas­va­tus ta­pe­til­la

Viime viikolla ryöpsähti keskustelu varhaiskasvatuksesta. Useat puolueet ja etujärjestöt julkistivat ehdotuksiaan varhaiskasvatuksen uudistamiseksi. Myös tiedotusvälineet tarttuivat asiaan.

Eduskunnasta

-

Viime viikolla ryöpsähti keskustelu varhaiskasvatuksesta. Useat puolueet ja etujärjestöt julkistivat ehdotuksiaan varhaiskasvatuksen uudistamiseksi. Myös tiedotusvälineet tarttuivat asiaan.

Aikanaan lasten päivähoito luotiin, jotta äitien työssä käyminen olisi mahdollista. Sittemmin päivähoito on kehittynyt huimasti ja pääpaino on ollut lapsissa ja lasten varhaiskasvatuksessa. Viime viikon kannanotoissa palattiin vuosikymmen taaksepäin painottamaan äitien työuria.

Tietenkinäitien pitkät vanhempainvapaat ja mahdollinen kotihoidontukiaika vaikuttavat naisten työuraan ja eläkkeeseen. Vaikka nämä vapaat ovat yhtä mahdollisia myös isille, suurimman osan lasten kotona hoitamisesta tekevät äidit. Nyt vaaditaan, että kotihoidontuki pitäisi lopettaa ja saada isät pitämään saman verran vanhempainvapaita kuin äidit.

Niin ikään väitetään, että päiväkodissa olleet lapset selviävät paremmin koulussa kuin kotona hoidetut. Kuitenkaan 0–3-vuotiaiden lasten hoitomuoto ei vaikuta puoleen tai toiseen myöhemmässä lapsuusiässä. Tästä ovat käyttäneet painavia puheenvuoroja muun muassa professori Liisa Keltinkangas-Järvinen ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

On tietysti perheitä, joiden moniongelmaisuuden takia päivähoitajan syli voi olla äidin tai isän syliä parempi perusturvan rakentaja. Sitä varten yhteiskunnassamme onkin erityisesti huomioitu sosiaaliset syyt varhaiskasvatuksen perusteena.

Keskusteluissa äitejä usein syyllistetään: toisia kotihoidosta, toisia lapsen viemisestä vieraan hoitoon.

Syyllistämiseen ei ole syytä. Yhteiskunnassa – ja meidän jokaisen myös – pitäisi luottaa perheen tekemiin valintoihin. Perheen omiin valintoihin. Myös siihen valintaan, hoitaako lasta kotona äiti vai isä. Ei tämän päivän äiti, nuori nainen, ole niin miehen anturan alla, että äiti automaattisesti jää kotiin. Kyllä asiat sovitaan yhdessä, punnitaan myös vaikutukset urakehitykseen ja perheen toimeentuloon.

Erikoinen on peruste, että äitien aikaisempi työhönpaluu lisäisi työllisyyttä. Miten käy sijaisen työllisyys? Miten se synnyttää lisää työpaikkoja? Vedotaan myös Ruotsin parempaan työllisyysasteeseen, mutta ei muisteta, että naapurissa on meitä paremmin mahdollistettu äitien ja isien osa-aikatyö. Se tietysti nostaisi työllisyyslukuja meilläkin.

Erilaisissa perhetuissa on lukuisia sellaisia seikkoja, joita pitää korjata. Esimerkiksi yhden vanhemman perhe: miten sen toisen osuus vapaissa? Keskusta julkaisi oman perhepakettinsa helmikuussa. Sen perusidea on lasten hoitomuodon valinnan vapaus, yhteiskunnan lapsimyönteisyys ja perhetukien kehittäminen niin, että lapsemme pärjäisivät monimutkaistuvassa maailmassa.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Taivalkoskelta.