Oulun yliopiston tuleva kunniatohtori, professori Philip Gammage ei säästele sanojaan puhuessaan suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Hänen mielestään suomalaisten erinomaisen koulumenestyksen syy ovat erinomaisesti koulutetut opettajat.
"Suomessa päiväkotien ja ala-asteiden opettajat saavat oppinsa yliopistossa. En ole missään nähnyt näin loistavasti toimivaa järjestelmää. Enkä minä liioittele", yli 20 maassa pitkän uransa aikana työskennellyt Gammage perustelee.
Hänen mukaansa lasten päiväkotiaika ja ensimmäiset kouluvuodet ovat kriittisiä myös tulevan kehityksen kannalta, sillä tuon ajan kokemukset vaikuttavat aivojen rakenteeseen.
"Suomalaisessa päiväkodissa tärkeitä ovat leikit, iloisuus, kanssakäyminen ja itsenäisyys. Ne ovat tärkeämpiä kuin oppia heti pitämään kynää oikein. Tuloksena ovat iloiset, luottavaiset ja itsenäiset lapset."
Kun oikein tivaa, jotakin pientä parannettavaa suomalaisessa järjestelmässä saattaisi olla. Koulun jälkeinen iltapäivätoiminta ei Philip Gammagen mukaan ole ihan sillä mallilla, kuin se voisi olla.
"Mutta on valtavan epäoikeudenmukaista arvostella näin hyvin toimivaa järjestelmää", OECD:n ja Unescon asiantuntijatehtävissä työskennellyt Gammage puolustautuu.
Asiat ovat Gammagen mielestä jopa niin hyvällä mallilla, että se aiheuttaa huolta. Oulun yliopistossa kymmenen vuoden ajan vierailevana opettajana työskennellyt professori on havainnut, että järjestelmää haluttaisiin laittaa uuteen uskoon.
"Pelkään, että tätä loistavaa järjestelmää oltaisiin muuttamassa. Meillä Englannissa sanotaan, että älä korjaa sellaista mikä ei ole rikki", tiivistää kansainvälisen opettajankoulutuksen opiskelijoita luotsaava Gammage.
Gammagen pelkäämä muutos tarkoittaisi käytännössä sitä, että opettajakoulutusta siirrettäisiin yliopistoista alemmille koulutusasteille, kuten ammattikorkeakouluihin. Sinne koulutus ei Gammagen mielestä kuulu jo senkään takia, että nykyinen malli toimii ja tuottaa hyvää tulosta.
Toinen huolen aihe on yksityistäminen, jonka emeritusprofessori nimeää Englannin taudiksi.
"Englannissa puhutaan yksityistämisestä yhä enemmän myös koulujen kohdalla. Pelkään, että nämä vaikutteet hiipivät tähän mainioon maahanne", hän huokaa.
Philip Gammage tyrmää tyystin koulukeskustelun aiheen siitä, pitäisikö koulutie aloittaa Suomessa nykyistä aikaisemmin. Hän ottaa esimerkikseen kotimaansa Ison-Britannian, jossa koulutie aloitetaan 3-vuotiaana: silti britit eivät Pisa-tutkimuksissa yllä kirkkaimpaan kärkeen Suomen tavoin.
Gammagen mielestä suomalaisten menestystä edesauttaa myös kulttuuri ja perinne, jolle on tyypillistä opettajien kunnioittaminen. Se näkyy opettajien asemassa ja arvostuksessa, mutta ei palkassa.
"Lasten vanhemmat arvostavat opettajia. He luottavat opettajien arvostelukykyyn ja ammattitaitoon. Näin ei ole kaikkialla"
Vaikka tutkimuksissa hyviä maita löytyy pohjolasta muitakin, kuten Ruotsi ja Tanska, Gammage löytää Suomesta monta arvokasta ja ainutlaatuista asiaa, joita hän toivoisi suomalaisten vaalivan.
"Siihen kuuluvat sosiaaliset oikeudet, naisten vahva asema yhteiskunnassa ja poikkeuksellinen historia. Yhteiskunnassa ei ole liian paljon rikkaita tai köyhiä. Systeeminne on humaani", hän toteaa.