Kuntien tulee kannustaa lapsia osallistumaan varhaiskasvatuspalveluihin. Muutamat edelläkävijäkunnat kannustavat perheitä ja ovat rohkeasti ottaneet askeleita kohti maksutonta, osapäiväistä varhaiskasvatusta.
Opetusministeriö käynnistää 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 2018. Toivottavasti tarjoukseen tarttuu moni kunta.
Kesällä OECD julkaisema raportti Starting Strong 2017 – Vahva alku 2017 korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä oppimistulosten saavuttamisessa.
Raportin mukaan vähintään kahden vuoden osallistuminen varhaiskasvatukseen tuottaa parempia tuloksia OECD:n Pisa-tutkimuksessa.
Pisa tutkimuksissa vertaillaan 15-vuotiaiden lasten oppimistuloksia. Vaikutukset näkyvät kaikilla lapsilla sosiaalisesta taustasta riippumatta.
OECD korostaa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta koskevissa selvityksissään varhaiskasvatuksen laatua, joka perustuu erityisesti henkilöstön koulutukseen.
Varhaiskasvatuskeskustelu on 2000-luvulla ollut Suomessa vilkasta. Monet päätökset ovat vaatineet pitkän jahkaamisen. Lopulta on tullut kuitenkin hyviäkin ratkaisuja.
Varhaiskasvatus siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen 2013. Päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi uuden lain myötä 2015 ja Opetushallitus päätti 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.
Näissä perusteissa korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä jokaisen lapsen oppimispolulla.
Suunnitelmien tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sisältöjä ja pitää huoli siitä, että jokainen päiväkodissa oleva lapsi saa osallistua muun muassa monipuoliseen pedagogiseen toimintaan, joka on liikuntaan, musiikkiin, taideaineisiin, kulttuuriin ja ympäristöön tutustumista, tutkimista ja tekemistä.
Uuden suunnitelman mukaan päiväkodin tehtävä on innostaa ja motivoida lasta kysymään ja tutkimaan. Lapsia haastetaan uteliaisuuteen, innostetaan oppimiseen.
Uusin myötätuuli varhaiskasvatuksen kehittämisessä on yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen asteittainen lisäys. Näin päiväkotien varhaiskasvatukseen taataan myös tulevaisuudessa opettajia.
Varhaiskasvatuksen kehittämisen kannalta keskeisiä ovat olleet päätökset, jotka tehtiin jo 1995, kun lastentarhanopettajakoulutus vakinaistettiin yliopistoissa annettavaksi koulutukseksi.
Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus on tuottanut tutkimusta, jonka pohjalle toiminnan kehittäminen on voitu rakentaa.
Päätökset ovat vahvistaneet varhaiskasvatuksen osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Pienten lasten vanhemmilla on entistä suurempi oikeus vaatia laatua ja monipuolista pedagogista toimintaa.
Suomi on nyt asettanut varhaiskasvatuksen asemaan, missä se muissa pohjoismaissa ja EU-maissa on jo ollut pitkään.
Suomen ensimmäisen kansanlastentarhan perustamisesta tulee pian kuluneeksi 130 vuotta. Lastentarhanopettajakoulutus viettää tänä vuonna 125. juhlavuottaan.
Lastentarhatyötä, päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on vahvistettu ja kehitetty vahvasti. Mutta puutteitakin on ja kehitettävää riittää.
Suomalaisessa politiikassa lapset pyritään pitämään enemmän päiväkodin varhaiskasvatuksen ulkopuolella kuin päiväkodin toiminnassa. Esimerkiksi 3–5-vuotiaiden lasten osallistuminen pedagogiseen varhaiskasvatukseen on muissa pohjoismaissa lähes sata prosenttia, mutta Suomessa alle 70 prosenttia.
Päiväkodin pedagogisen varhaiskasvatuksen tulee olla jokaisen lapsen oikeus vanhempien työelämätausta tai perheolosuhteista huolimatta.
Annetaan lasten osallistua varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä oppimisen ilotteluun, erilaisten ihmisten ja kulttuureiden kohtaamiseen ja moninaisten kokemusten ja taitojen saamiseen.
Anitta Pakanen
puheenjohtaja
Lastentarhanopettajaliitto
Ritva Semi
erityisasiantuntija
Opetusalan
Ammattijärjestö OAJ
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.