Kahdesta suomalaisesta kultaseppäsuvusta eli isän puolelta Pihleistä ja äidin puolelta Holmströmeistä polveutuva Alma oli vasta 25-vuotias, kun hän teki loistavan läpimurron Pietarissa hovikultaseppä Fabergén legendaarisena suunnittelijana. Silloin elettiin vuotta 1913. Kokonainen aikakausi oli menossa mailleen, vaikkei edellisenä vuonna liikemies Nikolai Kleen kanssa avioitunut Alma sitä voinutkaan aavistaa.
Kiireiseksi muodostuneena vuonna 1913, jolloin vietettiin Romanovin hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlaa, sekä öljypohatta Nobel että keisari Nikolai II tilasivat ja saivat Alman suunnittelemia koruja. Tuona vuonna Alma suunnitteli historiassa sittemmin Talvimunana tunnetun esineen, jonka keisari antoi pääsiäislahjaksi äidilleen Maria Fedorovnalle.
Jalokivitaiteen historian kaunein esine, hehkuttaa sitä vast´ikään ilmestyneessä Alma Pihlin elämäkerrassa emigranttien ja keisarillisen Venäjän ihmisistä ennenkin kirjoittanut veteraanitoimittaja Anu Seppälä.
Vallankumouksen jälkeen Talvimuna joutui länteen, ja viimeksi, kun se vaihtoi omistajaa vuonna 2002, siitä maksettiin yhdeksän miljoonaa dollaria, mikä on samalla Fabergé-esineiden tähänastinen hintaennätys.
Alma suunnitteli seuraavana vuonna eli vuonna 1914 ristipistoruusuin koristetun pääsiäismunan. Kapioittensa ristipistokoristeista hän inspiroitui suunnittelemaan eräät kauneimmista koruistaan ja koruesineistään. Ristipistolta näyttävien jalokivikoristeiden peittämä Alman suunnittelema muna tunnetaan nykyään Mosaiikkimunana ja se kuuluu Englannin kuningattaren Fabergé-esineiden kokoelmaan.
Nobelin upporikkaan suvun Venäjällä vaikuttanut jäsen Emmanuel Nobel oli tilannut Alman suunnittelemia koruja jo vuonna 1911 liikekumppaniensa rouville.
Seppälä kirjoittaa, miten tuo talvi oli kylmin 25 vuoteen, Neva oli jäässä ja Alman työpöydän edessä olevassa ikkunassa kimmelsivät jääkristallien kirjomat kukkatarhat. Näky lumosi 23-vuotiaan suunnittelijan, ja hän poimi koruaiheen ikkunasta.
Korut poikkesivat kaikesta siitä, mitä Nobel oli nähnyt, Seppälä jatkaa satumaista menestystarinaa ja toteaa, ettei yksikään nainen voisi vastustaa jääkiteiden lumoa. Nobel vaati malleille yksinoikeuden. Vuosien mittaan öljypohatalle valmistettujen jääkukka-aiheisten korujen määrä nousi kymmeniin, ehkä satoihin. Nämä korut valmistettiin Alman äidinpuoleisen suvun eli Holmströmien verstaassa, koska Holmström oli Fabergén alihankkija.
Kirjassa - kuten monessa aiemmassakin Fabergén kultaseppiä käsittelevissä - mainitaan, että nuorista suuriruhtinattarista kaksi vanhinta, Olga ja Tatjana, esiintyvät monissa keisariperheestä otetuissa virallisissa valokuvissa Alma Pihlin suunnittelemat korut kaulassaan.
Kun sota syttyi, Alma suunnitteli punaisia rubiiniriipuksia. Niitä teemoitti Punainen Risti.
Seppälä laskee, että nuoren Alman suunnittelemien korujen määrä saattoi olla pari tuhatta. Alman alkuperäispiirrokset ajautuivat vallankumouksen jälkeisissä tapahtumissa erään käsityöläisen mukana Englantiin ja ovat nykyään lontoolaisen Wartskin kultaseppäliikkeen hallinnassa.
Fabergé sulki ovensa vuonna 1918 ja yli 300 henkeä jäi työttömäksi.
Anu Seppälä pääsee erään lempiaiheensa pariin selvitellessään Alman ja tämän miehen emigranttielämää vallankumouksen jälkeisessä maailmassa Suomen nuoressa tasavallassa, jossa se poikkesi täysin heidän ylellisestä elämästään Venäjällä.
Lähtötilannehan oli, että Alman oma suku oli ollut täynnä sekä mies- että naispuolisia menestyjiä. Mm. hänen kaunis tätinsä Alina Holmström oli jo loistava korusuunnittelija ja sisarentyttärensä esikuva naisen mahdollisuudesta menestyä taiteilijana, Seppälä muistuttaa. Alman miehen superrikas suku taas omisti valtaosan Pietarin nytkin hienoimman hotelli Euroopan, myös Europeiskajana tai Hotel Euvropena tunnetun, osakkeista. Koko Europa-hotellin ravintola oli Kleen perheen omistama.
Alman mies Nikolai edusti ennen vallankumousta Kymi-yhtiötä Pietarissa, ja firma ottikin heidät siipiensä suojaan. Suomeen he tulivat Kuusankoskelle, eikä kumpikaan osannut suomea, Alma tosin vähän ruotsia. Muiden kuullen he puhuivat saksaa; venäjää vain kahdestaan kuiskaillen. Kun Nikolain ruotsin taito karttui, hän pääsi prokuristiksi. Almasta tuli vuonna 1927 24 vuodeksi piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettaja Kymi-yhtiön ylläpitämään ruotsinkieliseen oppikouluun, vaikka hän ujostelikin murteellista puhettaan.
1970-luvulle saakka Alma oli varsin vaitonainen Pietarin ajoistaan eli hänen loistavaa uraansa ei juurikaan tunnettu. Joitakin koruja Kleen pariskunta oli kuitenkin tuonut tullessaan, ja niitä myytiin silloin, kun tarvittiin suuria rahasummia. Alma myi timanttikorun, kun perheeseen kasvattityttäreksi otettu veljentyttären Lydia sai tuberkuloosin ja joutui sairaalaan. Pietarista tuodut korut olivat tarpeen myös 1950-luvun alussa, kun Nikolai jäi eläkkeelle ja boheemi pariskunta muutti Helsinkiin Munkkiniemeen.
Kleen perheen kodissa tavarat olivat siinä, mihin ne oli viimeksi jätetty. Alma virkkasi loputtomasti sieviä pitsiliinoja ja mustia ja valkoisia pitsikäsineitä, ja kuvaus jatkuu koko Alman lähisuvun omalaatuisten tapojen selostuksena.
Seppälä muistuttaa, miten Helsingin emigrantit pitivät toisiinsa tiivistä yhteyttä, erityisesti ortodoksisen kirkon myyjäiset olivat suosittu tapaamispaikka. Päivällisongelmatkin ratkaistiin ostamalla kassit ruokaa ja leivonnaisia täyteen.
Fabergé-tietoutta on viime vuosikymmeninä ollut saatavilla Suomessakin varsin runsaasti, mitä kaikkea vasta ilmestynyt Alma Pihlin elämäkerta täydentää. Se on tärkeä pala, kun kootaan yhteen kokonaisuutta suomalaisen kultasepäntaiteen historiasta.
Seppälän kirja leimaa Alman tosin yllättävän venäläiseksi tämän suomalaisista juurista huolimatta.
Yllättävää on myös Alman elämäkerran vaatimaton asu, jos suhteututetaan sitä loisteli-
aaseen aihemaailmaan, jota kirja käsittelee. Aiempiin Fabergé-kirjoihin tottunut hämmästyy etenkin kuvien vähyyttä, vaikka antaakin arvoa sukukuville, joista vain osa on aikaisemmin julkaistuja.
Nimi- ja vuosilukuvirheet eivät ole eduksi kokonaisuudelle eikä myöskään sekava sivunumerointi: sisällysluettelo ja kirjan loppupuolen sivunumerointi eivät vastaa toisiaan alkuunkaan.