Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen asiantuntija filosofian tohtori Markus Hiekkanen kiemurtelee (kuvaannollisesti) vaivautuneena kysymyksen jälkeen. Ei siksi, etteikö hän tuntisi aihepiiriä, vaan siksi, ettei kysymys ole oikein reilu.
Ja kysymys kuului: Mihin kivikirkkoon turistin kannattaa mennä löytääkseen aidoimman keskiaikaisen tunnelman ja rakennuksen?
-- Kirkot kun ovat säilyneet hyvin eri lailla, joten platonilaista ideaalikirkkoa ei itse asiassa ole, Hiekkanen muotoilee.
Asiaa edelleen tivattaessa mies tekee myönnytyksen, mutta ei kuitenkaan taivu kokonaan painostuksen alla. Hän suostuu pitkin hampain luettelemaan esimerkin, tai itse asiassa esimerkkejä, joissa keskiajasta innostuneen kannattaa pistäytyä. Kirkot sijaitsevat eri maakunnissa.
Arvoisat lukijat, professori Hiekkasen lista:
Ahvenanmaa ja Varsinais-Suomi: Finström, Rymättylä ja Sauvo.
Uusimaa: Sipoo.
Satakunta: Ulvila.
Häme: Hattula.
Lappi: Keminmaa.
Vankkaa tietoa ja upeita kuvia
Unettomia öitä ei kuitenkaan kannata muissakaan kivikirkkokunnissa viettää, sillä myös niiden kirkoissa on nähtävää vaikka kuinka paljon. Valintojen helpottamiseksi Markus Hiekkaselta on vastikään ilmestynyt kätevä hakuteos Suomen keskiajan kivikirkot (SKS), jossa hän esittelee jokaisen Suomen kivikirkon.
Kirkkoesittelyjen lisäksi kirjan alussa on johdanto-osa, jossa kerrotaan suomalaisten keskiaikaisten kirkkojen yleisistä piirteistä, sisustuksesta, lasi- ja seinämaalauksista sekä pyhistä astioista ja esineistä. Lisäksi Hiekkanen luo katsauksen niihin muutoksiin, joita uskonpuhdistus toi kirkkotilaan.
Kirjassa on paljon upeita värikuvia sekä kirkkojen pohjakaaviot. Niistä näkyy muun muassa rakennuksiin eri aikoina tehdyt laajennusosat.
Muhkeasta 650 sivun paksuudestaan huolimatta kirja on tehty muodoltaan sellaiseksi, että se kulkee näppärästi turistin repussa tai auton takapenkillä. Mutta aivan yhtä hyvin sen paikka on myös kirjahyllyssä muiden hakuteosten joukossa.
Suomen kirkot osa eurooppalaista maailmaa
Aivan ensimmäistä kertaa Markus Hiekkanen ei ole pappia kyydissä keskiajan kivikirkkoasiassa.
-- Kaikki lähti liikkeelle opinnoista 1970-luvulla ja sen jälkeen työtehtävistä Museovirastossa. Tein myös väitöskirjani kivikirkoista vuonna 1994. Samoihin aikoihin kypsyi ajatus laatia kokonaishahmotus keskiajan kivikirkoista: mitä ihmiset tekivät kirkoissa, mitä tehtiin siellä olleilla esineillä ja niin edelleen.
Hiekkasen laaja-alainen ote aiheeseen näkyy hyvin hänen uutuuskirjassaan, jossa hän käy läpi 104 kirkkorakennusta, joiden rakentaminen aloitettiin ennen 1560-lukua. Rakennusten lisäksi huomio on muun muassa veistoksissa ja maalauksissa.
-- Lähtökohtani oli, että kirjan on avauduttava tutkijoille ja opiskelijoille, mutta myös lukevalle yleisölle, joka haluaa oppia Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kulttuurihistoriaa. Suomen kivikirkot ovat nimittäin osa Euroopan keskiajan maailmaa, Hiekkanen painottaa.
"Näkymättömiä" kirkkoja ja raunioita
Kirjan sivuilta löytää tietoja paitsi nykyään silmin nähtävistä asioista, niin myös "olemattomista" kohteista.
-- Olen kiinnittänyt huomiota siihenkin, mitä rakennusten osia on kadonnut, mistä seinänosista maalaukset ovat hävinneet ja mitä ne ovat kuvanneet sekä missä alttari on ollut keskiajalla, Hiekkanen kertoo.
Suomesta on purettu tai hävinnyt kymmenkunta keskiaikaista kivikirkkoa. Myös näistä löytyy tietoja kirjasta. Yksi tällainen "näkymätön" kirkko on Salon Pyhän Annan kappeli, joka on sijainnut viitisenkymmentä metriä nykyisestä kirkosta etelään olevassa rinteessä. Nyt siinä on muistokivi.
-- Yleisesti tiedetään, että Salossa on ollut kivikirkko, ja myös sen paikka on tiedossa. Mutta mitään jäännöksiä ei näy maan pinnalla. Siellä ei myöskään ole tehty kaivauksia.
Erikoinen kohde on myös Pälkäneen komea rauniokirkko, joka on pyhitetty Autuaalle Neitsyt Marialle tai Arkkienkeli Mikaelille.
Rakennus säilyi keskiaikaisessa kuosissaan pitkälle uuteen aikaan, mutta vähitellen siihen ilmaantui ilmeisesti maapohjasta johtuvia vaurioita. Kun ihmiset eivät osanneet päättää korjataanko, laajennetaanko vai rakennetaanko kokonaan uusi kirkko, vanha kivikirkko raunioitui ajan myötä.
Runkohuoneen vesikatto romahti vuonna 1890. Viime vuosina paikkakunnalla on virinnyt ajatuksia rakennuksen kattamiseksi uudelleen.
Kuva 1: Sauvon kirkon keskilaivaa kuvattuna kuoriin päin. Triumfikrusifiksi saarnatuolin takana on valmistettu 1400-luvun lopulla. Alttarin päällä oleva alttarilaite puolestaan on vuodelta 1648. (Kuva: Markus Hiekkanen).