Vares vie­rai­lee Poh­jan­maal­la

Vares - Kaidan tien kulkijat, Suomi 2012.Ohjaus ja leikkaus: Anders Engström.Käsikirjoitus: Mika Karttunen.Kuvaus: Jari Mutikainen.

Pastori Hukkanen (Markku Maalismaa) ja yksityisetsivä Vares (Antti Reini) pohdiskelevat, millaisia luurankoja raappanalaisten kaapissa on.
Pastori Hukkanen (Markku Maalismaa) ja yksityisetsivä Vares (Antti Reini) pohdiskelevat, millaisia luurankoja raappanalaisten kaapissa on.

Vares - Kaidan tien kulkijat, Suomi 2012. Ohjaus ja leikkaus: Anders Engström. Käsikirjoitus: Mika Karttunen. Kuvaus: Jari Mutikainen. Näyttelijät: Antti Reini, Markku Maalismaa, Peter Franzén. - Plaza & Star, Oulu.

Tv-sarjamaisesti yhtenä suurena kokonaisuutena tuotetun Vares-elokuvien sarjan neljäs osa Kaidan tien kulkijat poikkeaa aiemmista lähinnä siinä, että sen tarina ei sijoitu Turkuun. Tällä kertaa työtarjous vie yksityisetsivä Jussi Vareksen (Antti Reini) Pohjanmaalle kuvitteelliseen Kahdenvirranmaankylään.

Elokuvan pohjana oleva kirjailija Reijo Mäen dekkari Vares ja kaidan tien kulkijat vuodelta 1992 on sekin tavallaan poikkeustapaus, sillä kolme aiempaa ja kaikki myöhemmät Varekset kustantanut Otava ei sitä aikanaan huolinut.

Tapahtumat saavat alkunsa viinaanmenevän pastorin Olavi Hukkasen (Markku Maalismaa) pyydettyä Varesta selvittelemään nuoren tytön kuolemaa, koska paikallisen poliisin tutkimukset polkevat paikallaan.

Kyläpahasta hallitsee saarnamies Taisto Raappanan (Peter Franzén) mukaan nimetty uskonlahko, ja sen suurimpia työnantajia ovat uskonnollisiin teoksiin erikoistunut kirjapaino ja mielisairaala.

Hurmoshenkisessä yhteisössä auttavia käsiään Varekselle tarjoavat Hukkasen lisäksi tienoon ainoaa kapakkaa pyörittävä Peitsara (Tomi Salmela) ja paikallinen kylähullu Paskamanttelikin (Aake Kalliala).

Koska Vares-tarinoita värittäviin karikatyyrimäisiin sivuhahmoihin on uhrattu melkoinen rivi nimekkäitä näyttelijöitä, on apuun jouduttu hälyttämään jo Petteri Ahomaan kaltaisia muita tv-kasvoja. Mutta ei Kaidan tien kulkijat Ahomaan suoritukseen kaadu.

Kerronta rullaa jälleen jähmeästi. Jos edellinen osa Sukkanauhakäärme pitkän käynnistysvaiheen jälkeen loppui kuin seinään, tällä kertaa loppua pitkitetään aivan suotta. Dialogi on enimmäkseen Mäelle ominaista verbaalista ilotulitusta, mutta varsinkin Vareksen kertojaääni lipsahtaa jatkuvasti kömpelyyden ja osoittelevuuden puolelle.

Elokuvan parasta antia on Jari Mutikaisen kuvaus. Tarjolla on useita komeita kuvia ja pakettiin istuvaa tyyliteltyä valaistusta.

Ilmoita asiavirheestä