Vä­rei­lee­kö sil­mis­sä­si usein sa­ha­lai­ta? Uusi pis­tos­lää­ke voi estää mig­ree­ni­koh­tauk­sen – Neu­ro­lo­gi: "Osa po­ti­lais­ta saa mer­kit­tä­vän hyödyn"

Ensimmäiset juuri migreeniä varten kehitetyt estolääkkeet tulivat myyntiin. Myös stressin vähentäminen ja säännölliset elämäntavat estävät kohtauksia.

Arviolta noin 12 prosenttia väestöstä kärsii migreenistä. Yksinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa satunnaisia päänsärkykohtauksia, mutta usein kohtauksiin liittyy myös muita oireita.

– Pahoinvointia, ääni- tai valonarkuutta, halvausoireita, huimausta, ongelmia puheen tuottamisessa, luettelee neurologi Ville Artto Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Oireita tai niiden yhdistelmiä on lähes yhtä paljon kuin potilaita. Kohtauksia voi tulla kerran pari vuodessa tai useita viikossa. Kroonisessa migreenissä oireita on lähes koko ajan.

Migreenikohtausta voi edeltää aura eli neurologinen häiriö. Se on usein näköhäiriö, jossa potilas näkee laajenevan sahalaitaisen kuvion.

Yleisin muoto on kuitenkin auraton, kohtauksellinen migreeni. Tämän takia läheskään kaikki eivät tiedä sairastavansa migreeniä.

– Jos näkee sahalaitakuvion ennen päänsärkykohtausta, tietää sairastavansa migreeniä. Jos auraa ei näe, moni ajattelee, että kyse on vain tavallisesta päänsärkykohtauksesta, Artto sanoo.

Mikäli kohtauksia tulee kerran vuodessa ja niistä selviää tavallisella särkylääkkeellä, ei välttämättä tarvitse hakeutua tutkimuksiin.

– Jos kohtauksista tulee ongelma eivätkä käsikauppalääkkeet auta, kannattaa ehdottomasti mennä lääkäriin, Artto neuvoo.

Jos kohtauksia on usein, harkitse estolääkitystä

Migreenilääkkeitä on kahta tyyppiä.

Kohtauslääkkeitä otetaan silloin, kun migreenikohtaus on jo alkanut. Lieviä kohtauksia voidaan hoitaa tavallisilla särkylääkkeillä.

Voimakkaita kohtauksia vastaan käytetään täsmälääkkeitä eli triptaaneja, jotka supistavat migreenikohtauksen laajentamia aivoverisuonia. Triptaanit toimivat nopeammin kuin tavalliset särkylääkkeet.

Kohtauslääkkeet toimivat yleensä kohtuullisen hyvin, jos kohtauksia on vain harvoin. Jos kohtauksia on useita kertoja kuukaudessa, Artto suosittelee harkitsemaan estolääkettä.

– Kun kohtaus tulee, osa päivästä on joka tapauksessa pilalla, sillä kohtauslääkkeet eivät auta heti.

Hyvää estolääkitystä ei ole ollut aiemmin saatavilla. Kohtauksia on vuosikymmeniä yritetty estää lääkkeillä, jotka on alun perin kehitetty muiden sairauksien hoitoon.

Migreenipotilaille on määrätty esimerkiksi beetasalpaajia, verenpainelääkkeitä tai epilepsialääkkeitä. Kymmenkunta vuotta sitten kroonista migreeniä alettiin hoitaa ryppyjenpoistajanakin tunnetulla botuliinitoksiinilla eli botoxilla.

Toisilla potilailla ei-spesifit lääkkeet toimivat, toisilla eivät. Lisäksi niihin liittyy usein sivuvaikutuksia.

"Merkittävää hyötyä, mutta ei mikään ihmelääke"

Nyt markkinoille on tullut uusia cgrp-vasta-ainelääkkeitä. Ne ovat ensimmäisiä nimenomaan migreenin ennaltaehkäisyyn kehitettyjä lääkkeitä.

Kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi eli cgrp-molekyyli löydettiin jo vuonna 1982. Muutamaa vuotta myöhemmin alettiin arvella, että se voisi olla olennaisessa roolissa migreenikohtauksessa. Varsinainen lääke eli vasta-aineet löydettiin 2000-luvulla.

– Uusi lääke annetaan ruiskeena kerran kuukaudessa. Artto pitää tuloksia varsin lupaavina.

– Osa potilaista saa siitä varmasti merkittävän hyödyn, mutta mikään ihmelääke sekään ei ole. Kaikkien migreeni ei parane silläkään.

Kohtaus tulee, kun stressi helpottaa

Migreenikohtauksia voi estää myös elämäntavoilla.

– Paras tapa on vähentää stressiä, sanoo Suomen migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

Hänen mukaansa migreenistä kärsivät ihmiset ovat hyvin herkkiä ulkoisille ärsykkeille ja muutoksille.

– Usein itse stressi ei vielä laukaise kohtausta, mutta kun stressi helpottaa, migreeni iskee. Sen takia migreeniä sairastetaan usein viikonloppuisin.

Jos saa migreenidiagnoosin, kannattaa pysähtyä tarkastelemaan elämäänsä ja pohtia, onko jotain, mitä voi tai pitää muuttaa. Onko oma elämäntilanne tai työ sellainen, että se tukee jaksamista?

Joku päätyy vaihtamaan työtä. Esimerkiksi vuorotyö ei sovi kaikille. Jotkut ottavat kokonaan uuden suunnan elämälle.

– Esimerkiksi juristi voi ryhtyä joogaohjaajaksi, mutta se on toki äärimmäinen ratkaisu, Hietaranta sanoo.

– Säännölliset elämäntavat auttavat myös pitämään migreenin aisoissa: säännöllinen unirytmi ja riittävän pitkät yöunet sekä säännölliset ruokailut, Hietaranta neuvoo.

Liikunta voi estää migreenikohtauksia, mutta se voi myös laukaista kohtauksen. Migreenipotilaan pitääkin löytää itselleen sopiva laji.

– Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa on ja mitä säännöllisemmin nukkuu ja syö, sitä paremmin sairautta jaksaa.

Korjattu kello 10.00: korjattu cgrp:n kirjoitusasu.