Varapuhemies Juho Eerola ei ala pukea aikaihmisiä, mutta ihmettelee joskus naisedustajien liian arkisia kamppeita. Eduskunnassa saa näyttää tunteita, mutta turha hälinä häiritsee varapuhemiestä, joka tunnustaa itse olleensa yksi pahimmista mölisijöistä.
Kaapista löytyy solmioita joka lähtöön. On keltaista, punaista, sinistä, raidallista. Pilkottaapa sieltä Smp:n logolla varustettu solmiokin, joka on haluttu retrotuote.
Eduskunnan toinen varapuhemies Juho Eerola (ps.) valitsee mieleisensä päivän istuntoon. Usein hän käyttää keltaista, sillä väristä on tullut perussuomalaisten uusi tunnusväri.
Miksi keltainen?
– No kun tuo sininen meni vähän muille.
Sotilaspassista raamattuun
Eerola on kuulunut puhemiehistöön viime keväästä. Pestinsä aikana Eerola on ehtinyt törmätä monenlaisiin sattumuksiin.
Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen toi puhujapönttöön Raamatun tekstin näkemystensä tueksi. Eerola joutui huomauttamaan, sillä havaintovälineiden tuominen ei ole suotavaa.
– Hän luki pätkän Raamatusta, mutta käsittääkseni se oli kirjoitettu paperille. Räsänen mainitsi, että osuus on tästä kirjasta. Huomautin asiasta, mutta kehotukseni koski kaikkia edustajia.
Vastaavia tempauksia on ollut aiemminkin.
– Kun varuskuntia oltiin sulkemassa, niin pöntössä heiluteltiin sotilaspassia. Siitäkin huomautettiin.
Kokonaisharkintaa, kiitos
Pönttöön voi tuoda paperit ja lukeminen suoraan tabletilta on sallittua.
Eerola korostaa kokonaisharkintaa. Kaiken a ja o on perustuslakiin kirjattu pykälä, jonka mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti. Hän tähdentää, että valtaosaltaan edustajat käyttäytyvät hyvin.
"Liikutun helposti"
Syksyn aikana salissa on nähty monia tunteenpurkauksia. Kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.) purskahti itkuun, kun edustajat puhuivat koulukiusaamisesta.
– Kuulimme useita koskettavia tarinoita.
Eerola korostaa, että itkeminen ei ole kielletty.
– Olen itse herkkä sekä itkemään että nauramaan. Välillä tämä piirre on jopa ongelma. Minussa on hiukan Tuntemattoman sotilaan sotamies Vanhasen vikaa. Hihittelen vakavissa tilanteissa.
Kiire keskittyä
Eerola sanoo, ettei hän ole niin kouliintunut rooliin, että pystyisi ottamaan täysin löysin rantein.
– Joudun keskittymään siihen, kenellä on seuraava vuoro puhua ja miten vuoroja jaetaan ja kenelle. Varsinkin jos televisiokamerat ovat salissa, niin puheenvuoropyyntöjä satelee. On muistettava puolueiden suuruusjärjestys, ryhmien puheenjohtajat ja puoluejohtajat. Lisäksi pitää olla selvillä valiokuntien jäsenyydestä.
Supina kuuluu
Moni tv-katsoja on hämmentynyt, miten paljon salissa on hälinää. Välillä puhemiehillä on täysi työ saada hiljaisuus saliin.
– Tämä on minulle ihan oikein. Olin itse yksi pahimmista mölisijöistä ja kirjoittelin sähköposteja puhemiehille siitä, miksi en saa puheenvuoroja.
Kun Eerola veti ensimmäistä keskustelua, hän jakoi puheenvuoroja uusille edustajille.
– Ajattelin, että tein hyvän teon. Muutama tuli moittimaan, etten ollut huomioinut kokeneita edustajia. Palautetta tulee muutenkin paljon.
Kun eduskunta istui väistötilassa remontin takia, salissa meno äityi välillä kovaksi hulinaksi. Jäikö menovaihde päälle?
Eerola on pohtinut metelin määrää.
– Välihuudot kuuluvat parlamenttiin. Jos joku pitää puhetta ja siihen tulee yhden tai kahden sanan tauko, niin se on oikea kohta välihuudolle ja täyttää sen kriteerit. Jos edustaja möykkää toisen puheen päälle, niin se ei ole välihuuto vaan häirintää. Siihen pitää puuttua.
Salissa käy välillä kova supina.
– Akustiikka on yllättävän hyvä. Kuulen takarivistä asti, kun edustajat supisevat. He luulevat, etten kuule.
Flanellipaita kuohuttaa
Yksi kestoaihe on pukeutuminen. Saako salissa istua flanellipaita päällä, naisedustaja ihmetteli.
Kansanedustajuus on univormuammatti.
– Täällä pitää pukeutua asiallisesti. Kunnioitamme historiaa ja aiempien sukupolvien uhrauksia. Vaikka vapaa-ajalla pukeudun kuin ellun kana, niin tässä talossa olen kovat kaulassa.
Samalla hän toteaa, ettei hän ala aikaihmisiä pukemaan. Hän luottaa siihen, että oma arviointikyky toimii.
– Miehet pukeutuvat perinteisesti ja he noudattavat siistiä pukukoodia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. On hiukan noloa, että pukeutuminen kääntyy usein miesten asuihin. Olen huomannut, että naisten pukeutumisessa on enemmän linjattomuutta. Heillä ei ole niin tarkkaan linjattua pukukoodia. Salissa ollaan välillä hyvin arkisissa kamppeissa.
Repsahduksia on
Naisille ei ole soveliasta tulla saliin olkapäät paljaina. Erityisesti hellepäivinä on näkynyt repsahduksia.
Varapuhemies jatkaa, ettei hän uskalla puuttua liian tarkkaan naisten pukeutumiseen.
– En ole kovakätisesti huomauttanut, mutta jos sieltä joku sortsit päällä pyyhältää sisään, niin se on eri juttu.
Entä alkoholi?
Sen käyttö on Eerolan mukaan vähentynyt. Pikkujoulukausi lähestyy. Viime vuonna eduskunnan juhlinta päätettiin siirtää ajankohtaan, jolloin ei ole täysistuntoa.
Huhut kertovat, että ennen ryhmähuoneissa oli hyvin varusteltu baarikaappi.
Eerola naurahtaa ja sanoo, että sellainen on voinut olla, mutta se on tyhjä.
– Vanhemmat edustajat muistelevat menneitä, jolloin meno oli toisenlaista. Kyllä se on siistiytynyt minunkin aikana.
"Ensimmäisen kauden edustajana oli nuori ja salskea"
Häirintä eduskunnassa nousi viime vuonna voimakkaasti esille. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kirjoitti aiheesta kirjan ja lisäksi eduskunta teetti oman selvityksensä.
Eerola on ollut puhemiehistössä pian puoli vuotta. Hänen korviinsa ei ole tullut yhtään häirintätapausta.
– Minullekin soiteltiin taannoin ja kysyttiin, onko sinua häiritty. On tunnustettava, että sanoin joo. En kyllä osannut sitä ajatella häirintänä. Nykyäänhän kaikki on häirintää. Sitäkään ei ole viime aikoina ollut. Ensimmäisen kauden edustajana oli nuori ja salskea. Ei minua enää kukaan häiritse.
Tukkamuoti vaihtelee
Kansa on saanut useamman kerran hieraista silmiään, kun Eerolan hiustyyli on muuttunut.
– Kun pyrin 2007 vaaleissa eduskuntaan, lupasin, että jos minut valitaan, niin leikkaan tukkani pois. En tullut valituksi, ja tukka kasvoi. Kukaan ei muistuttanut lupauksestani neljän vuoden kuluttua, kun pääsin taloon. Leikkasin silloin hiukseni kaljuksi. Vuonna 2015 tyttäreni oli niin herkässä vaiheessa, että kielsi minua leikkaamasta. Viime keväänä vanhin tyttäreni veti minut jälleen kaljuksi. Partahöylällä viimeisteltiin.
Hiukset lainehtivat taas
Nyt Eerola astelee saliin hiukset jo hieman lainehtien. Nähdäänkö pian poninhäntä?
– Todennäköisesti en leikkaa hiuksiani, mutta pidätän oikeuden muutokseen.
Kun Eerola asteli nuorena Arkadianmäelle, ei hänellä käynyt edes mielessä, että jokin päivä hän kulkisi puhemiehistön käytävällä.
– Vaikka välillä otan asiat huumorilla, niin minulla on valtava kunnioitus tätä instituutiota kohtaan riippumatta siitä, keitä täällä on tai minkälaisia päätöksiä he tekevät.