Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat kohuista huolimatta kunnossa. Pitää silti muistaa, että itänaapurimme on edelleen suurvalta, jolla on suurvallan tiedustelutarpeet.
Maailma muuttuu, suurvaltojen käyttäytyminen ei.
Kaleva kertoo tänään, että suomalaisiin virkamiehiin, erityisesti ulkoasiainhallinnon palveluksessa oleviin diplomaatteihin kohdistetaan edelleen ”epäasiallista lähestymistä”. Tavoitteena on päästä käsiksi arkaluontoisiin tai salaisiin tietoihin ja sitä kautta vaikuttaa päätöksentekoon Suomessa.
Suoranaisia värväysyrityksiäkin on tehty, ja Kalevan saamien tietojen mukaan niissä on erityisesti kunnostautunut itänaapurimme Venäjä. Ulkoministeriön mukaan värväysyritykset tai muu ”epäasiallinen lähestyminen” on lopetettu nopeasti. Tosin luultavaa on, etteivät kaikki tapaukset ole tulleet viranomaisten tietoon.
Suojelupoliisi ja ulkoministeriö ovat luonnollisesti varovaisia lausumaan aihepiiristä julkisesti mitään. Yleisesti kuitenkin on tiedossa, että sotien jälkeen Suomesta karkotettujen vieraan vallan edustajien joukosta huomattavan osan ovat muodostaneet venäläiset diplomaatit. Karkotuksen syynä on yleensä ollut vakoilu.
Toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa tapaukset hoidetaan hiljaisesti ja julkisuudelta piilossa. Tapauksista tihkuu julkisuuteen tietoja satunnaisesti. Siitä kuitenkin voi olla varma, ettei vakoilu hävinnyt maailmasta kylmän sodan päättymisen myötä. Tavat vain muuttuvat. Suoraa lähestymistä voi nykyisin korvata sosiaalisesta mediasta hankituilla tiedoilla.
Kalevan haastatteleman ulkoasianministeriön ylitarkastaja Markku Meriluodon mukaan vakoilun tai tiedustelun kohteeksi voi valikoitua kuka tahansa, joka on tekemisissä vierasta valtiota kiinnostavan tiedon kanssa.
Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat kaikista viimeaikaisista kohuista huolimatta suhteellisen hyvässä kunnossa. Kanssakäymisen vilkkauden voi todeta jo siitä venäläisturistien vyörystä, joka uudenvuoden tienoilla Suomessa koettiin.
Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että naapurimme on sotilaallinen suurvalta, jolla on suurvallan tiedustelutarpeet. Myös resurssit riittävät. Venäjän tiedustelupalvelut kykenevät tehokkaasti hankkimaan salaista tai luottamuksellista tietoa niistä aihepiireistä, jotka sitä oikeasti kiinnostavat.
Kun virallinen Suomi painii vakavan julkisen talouden vajeen kanssa, pitäisi kaikesta huolimatta kyetä turvaamaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden hoitamiseksi riittävät resurssit. Muutamien miljoonien niistäminen ulkoministeriöltä tai Suojelupoliisilta ei palvele ketään eikä mitään. Säästöillä ei kyetä tekemään paljonkaan budjettivajeen tai kestävyysvajeen korjaamiseksi, ainoastaan vakoilijoiden elämä helpommaksi.
Hallituksen pitäisi talousremonttia tehdessään pystyä vihdoin erottamaan pienet asiat suurista. Tekniset kompromissit, joilla taataan kuuden puolueen hallituksen taival, johtavat umpikujaan. Kohta mikään asia ei ole toista tärkeämpi.
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta jauhetaan päivittäin. Sen lisäksi pitäisi jaksaa kantaa huolta yhteiskunnan pelastamisesta.