Parhaiten koulutettujen ja varakkaiden suomalaisten syöpäriski on erilainen kuin vähiten koulutusta saaneella työväestöllä.
"Sosiaaliryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ovat erittäin suuret. Monissa syövissä korkeimman ja matalimman sosiaaliluokan välinen ero on jopa kaksinkertainen. Erot eivät ole pienenemässä, vaan pikemminkin kasvavat koko ajan", kertoo Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja, dosentti Eero Pukkala.
Eroihin kiinnitetään Pukkalan mukaan yllättävän vähän huomiota eikä niitä pidetä epätasa-arvona.
"Jos syövän hoitotuloksissa olisi yhtä suuria sosiaaliryhmien välisiä eroja, niihin kiinnitettäisiin suurta huomiota ja ne pyrittäisiin poistamaan."
Pohjoismaissa on alkanut laaja tutkimus, jonka avulla selvitetään sosiaalisen ympäristön ja syövän välisiä suhteita ja vaikutuksia eri väestöryhmien sairastumisriskiin. Pohjoismaiden syöpärekisterien yhteistä suurhanketta johdetaan Suomesta.
"Erojen taustalla olevien syiden selvittäminen on tärkeää, sillä usein löytyy selittäviä tekijöitä, joihin vaikuttamalla syöpäriskiä voidaan vähentää", Eero Pukkala kertoo.
"Voidaan esimerkiksi tutkia, aiheuttaako pitkään jatkunut työttömyys kurjistumista, ja voiko kurjistumisella olla yhteys syöpää sairastumiseen."
"Käsitys, jonka mukaan ihmiset ovat Suomessa suhteellisen tasa-arvoisia, ei näytä pitävän paikkaansa", Pukkala arvioi.
Korkean elintason syöpiä ovat naisilla esimerkiksi rinta- ja ihosyövät ja miehillä eturauhasen ja paksusuolen syöpä. Alimmassa sosiaaliluokassa naisille on kasaantunut keskimääräistä enemmän muun muassa kurkunpään, emättimen ja kohdunkaulan syöpää ja miehille keuhko-, ruokatorvi- ja mahasyöpiä.
Korkeaan elintasoon liittyvistä syövistä valtaosa yleistyy koko ajan. "Harvinaisissa syövissä yleistymisellä ei ole suurta kansanterveydellistä merkitystä, mutta voimakkaasti lisääntyvissä rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövissä ja ihomelanoomassa sosiaaliryhmien väliset erot ovat jopa puolitoistakertaiset ja sillä on suuri merkitys."
Perustiedot jo
rekistereissä
Suomessa on rekisteröity tarkat tiedot satojen tuhansien ihmisten elintavoista, asumisesta, ammateista ja terveydentilasta. Myös muissa Pohjoismaissa on samantyyppisiä tietorekistereitä, joita täydennetään soveltuvin osin.
Pohjoismaissa on noin 25 miljoonaa asukasta. Kaikista tiedetään jo nyt vähintään ammatti ja asuinpaikka ja syöpään sairastumiset yli 30 vuoden ajalta eli vuosilta 1971-2002. Yhden vuoden aikana koko 25 miljoonan väestöstä noin 100 000 sairastuu syöpään.
"Valtavan aineiston avulla saadaan luotettavaa tietoa harvinaisistakin syövistä ja voidaan tutkia, miten esimerkiksi muuttoliike vaikuttaa sairastumiseen. Entuudestaan tiedetään, että maalta kaupunkiin muuttaneiden syöpäriski on kaikkein korkein. Elämänolosuhteiden muuttuminen ja epävakaus uudessa ympäristössä voivat aiheuttaa elämäntavoissa muutoksia, jotka lisäävät syöpäriskiä. Syövällä voi olla yhteys myös stressiin", Eero Pukkala kuvailee.
Alueelliset erot
Suomessa suuria
Tutkimustulosten saaminen vaatii Pukkalan mukaan vähintään kaksi vuotta kovaa työtä. "Suomi on toistaiseksi maailman ainoa maa, jossa näitä asioita on kunnolla selvitetty. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomi ei tässä suhteessa poikkea kovin paljon muista länsimaista."
Maan rajojen sisällä Suomessa on huomattavia alueellisia eroja syöpään sairastumisessa. Etelä- ja Länsi-Suomen ja Oulun seudun vauraiden alueiden syöpäkartta on erilainen kuin Itä- ja Pohjois-Suomen pienviljelijävoittoisissa pikkukunnissa.
Pohjoismaiden syöpärekisterien yhteiseen suurhankkeeseen on lupautunut mukaan jo useita kymmeniä eri tahoja. Tutkimus tuo maailmanlaajuisesti arvokasta uutta tietoa syöpätautien ehkäisystä. Pukkalan mukaan pyrkimyksenä on päästä vaikuttamaan asioihin nopeasti.
"Tavoitteena on tuottaa uusia palikoita päätöksentekijöille. Emme tutki vain yhtä tautiryhmää vaan kokonaisuutta. Yhtenä tavoitteena on selvittää, miten erilaiset ilmiöt, esimerkiksi medikalisaation yleistyminen, vaikuttavat syöpätauteihin. Lääkkeitä käytetään nykyisin hyvin paljon, ja muuttuva työympäristö, liikunnan puute ja räjähdysmäisesti lisääntyvä metabolinen oireyhtymä näyttävät nekin heijastuvan syöpäriskiin."
Tutkijat kiikaroivat myös moderniin elämäntyyliin, esimerkiksi runsaaseen lentomatkustukseen, kosmiseen säteilyyn ja matkapuhelinten käyttöön mahdollisesti liittyviä riskejä.