Uudenmaan kotitalouksilla on Tilastokeskuksen laskelman mukaan keskimäärin kaksin verroin varallisuutta Lappiin verrattuna.
Uusimaa sekä toisaalta Lappi, Pohjois-Karjala ja Kainuu muodostavat koko maan varallisuusvertailun ääripäät. Muut maakunnat jäävät niiden väliin ”keskiluokaksi”, luonnehtii tutkija Markku Säylä Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä.
Uusmaalaiset olivat myös vaurastuneet ylivoimaisesti nopeimmin vuosina 1994–98, kun taas Lapissa ja Kainuussa väki jopa köyhtyi, kertoo vertailu.
Uudellamaalla varallisuuserotkin tosin ovat suuria. Vauraus on paljolti sidoksissa kalliiseen asumiseen.
Asunnon osuus varallisuudesta onkin suurin juuri Uudellamaalla, mutta myös Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa asunto muodostaa hieman keskimääräistä isomman osan omaisuudesta.
Keskimäärin vajaat kaksi kolmasosaa suomalaisten kotitalouksien omaisuudesta muodostuu asunnosta.
Kun mukaan lasketaan myös kotitalouksien tulot ja menot, hyvinvoivimmaksi maakunnaksi osoittautui edelleen Uusimaa. Perää pitivät Lappi, Pohjois-Karjala ja Kainuu.
Tutkija huomauttaa kuitenkin, etteivät tiedon määrä ja menetelmät riitä täysin luotettavan ”ranking-listan” laatimiseen maakunnista. Esimerkiksi kulutustutkimuksissa kerätyt tiedot eivät täysin vastaa varallisuustutkimuksen aineistoa.
Hyvinvointikatsaus-lehdessä julkaistussa laskelmassa varallisuuteen on laskettu asunnot, kulkuvälineet, osakkeet, talletukset ja arvopaperit, metsät sekä kestotavarat kuten kodinkoneet.
Vaikka omaisuuden rahallinen arvo vaihtelee paljon, se jakautuu eri puolilla maata melko samalla tavalla.
Pieniä eroja kuitenkin löytyy. Markkamääräisesti eniten talletuksia, vakuutussäästöjä ja arvopapereita on uusmaalaisilla, mutta ne ovat suhteellisesti suurempi osa omaisuudesta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa.
Savossa, Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Kainuussa omistetaan metsää, joka siellä kattaa keskimäärin 5–9 prosenttia kotitalouden varallisuudesta.
Muualla maassa metsän osuus omaisuudesta on vain jonkin prosentin verran.
Loma-asunnon omistaa kaikkiaan noin joka viides kotitalous, ja mökeissä on kiinni keskimäärin kymmenesosa suomalaisten omaisuudesta, samoin autoissa.
Suhteessa eniten loma-asumiseen sijoitetaan Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Karjalassa.
Kodin koneistukseen menee suunnilleen sama osuus varoista joka puolella maata, joten markkamääräisesti vaurailla eteläsuomalaisilla lienee keittiökapistuksiakin kaikkein eniten.
Tilastovertailut kertovat myös vaurauden taustasta. Uudellamaalla asuu eniten korkeasti koulutettuja ja suurituloisia.
Sen sijaan heikosti koulutettuja, ammatissa toimimattomia tai toimeentulotukea saavia on uusmaalaisissa vähemmän kuin muualla maassa. Pohjoisessa tunnusluvut ovat osapuilleen päinvastaisia.