Yliopistot eivät vuoden 2010 alusta ole enää valtion tilivirastoja, vaan säätiöitä tai julkisoikeudellisia laitoksia. Muutos lienee yliopistolaitoksen historian suurin, sillä yliopistot joutuvat itse hankkimaan ison osan rahoituksestaan. Tähän asti niiden ei ole tarvinnut pohtia, riittääkö parin vuoden päästä palkkoihin rahaa.
"Se tietää autonomian lisääntymistä, mutta samalla myös vastuun lisääntymistä", muistuttaa Oulun yliopiston tuore varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä.
Oulun yliopisto kerää jo nyt ulkopuolelta kolmanneksen vajaan 210 miljoonan euron vuosibudjetistaan. Valtion budjettirahoituksen osuus on 128 miljoonaa euroa, muista lähteistä kerätään runsaat 80 miljoonaa euroa. Valtio lupaa uudessakin järjestelmässä hoitaa yhä perusopetuksen ja -tutkimuksen rahoituksen.
"Minulla on sellainen kutina, että kymmenessä vuodessa ulkopuolisen rahoituksen osuus nousee puoleen, eli noin 130 miljoonaan euroon," Heikkilä puntaroi.
Jo vuoden 2010 lopun tavoite on kova: 50 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonaa euroa yksityistä ja loput sen päälle tulevaa valtion niin sanottua vastinrahaa. Valtio on luvannut maksaa puolitoistakertaisena hankitun yksityisen pääoman. Tuon toteutuminen edellyttää aika voimakasta kansainvälistymistä ja globaalia toimijuutta.
"Avaamista vaille valamis"
Oulun kunnianhimosta kertonee sekin, että rovaniemeläissyntyinen Heikkilä johti aikaisemmin kuusi vuotta Pohjois-Suomen EU-toimistoa Brysselissä. Kokeneella lobbarilla on yli
20 vuoden kokemus EU-hankkeiden vetäjänä.
Heikkilä muistuttaa, että amerikkalaisissa ja englantilaisissa yliopistoissa oma varainhankinta on ollut jo satoja vuosia maan tapa. Julkisen rahoituksen osuus on siellä hyvin pieni. Suomessa pääomamarkkinat taas ovat kapeat ja aika monet kolkuttelevat samoja ovia.
Oulu ei jäänyt odottelemaan, vaan lähti liikkeelle heti, kun virallinen lupa varainkeräykseen tuli alkuvuodesta. Varsinaista kampanjaa tosin valmistellaan vielä tämä syksy. Tasavuosia juhliva yliopisto on jo saanut Oulun kaupungilta miljoonan euron lahjoituksen ja 200 000 euroa pohjoisen teräsjäteiltä Rautaruukilta ja Outokummulta. Huono puoli on se, ettei kaupungin lahjoitukseen saa valtion vastinrahaa.
"Se on savolainen projekti, avaamista vaille valamis", Heikkilä naureskelee.
EU on myös merkittävä rahoittaja, vaikka pitkien projektien takia Heikkilä ei osaakaan sanoa sen tarkkaa osuutta. Yliopisto on kuitenkin ollut mukana EU-hankkeissa pitkään ja kuuluu Pohjois-Suomessa ykköstoimijoihin. Yliopisto oli mukana jo unionin kolmannessa tutkimuksen puiteohjelmassa, kun nyt on menossa seitsemäs puiteohjelma.
Katseet jopa
alumneihin
Aalto-yliopistolla, josta tulee se toinen säätiöyliopisto, on vahvat taustavoimat valtiosta, suurista säätiöistä ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta alkaen. Se saa mahtavan alkupotin, kun sen säädepääomaan kertyy yli 700 miljoonaa euroa ja rahaa tulee joka tuutista.
"Muita yliopistoja pikkuisen huolettaa, miten niiden käy, kun Aalto-yliopistoon menee noin paljon rahaa", Heikkilä miettii.
Oulun yliopistolla on 40 000 alumnia. Amerikkalainen Harvardin yliopisto on yksi suuria nimiä, ja sen alumneista yli 40 prosenttia on pysyviä lahjoittajia.