Helsinki Miehen kasvoilta ei näy merkkiäkään väsymyksestä, vaikka alla puolitoista vuotta jatkunut massiivinen työprojekti.
MM-kisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri Mika Sulin vastaa median esittämiin kysymyksiin hyväntuulisena ja hyvävoimaisena.
Kysymyksistä osa on kiperänsävyisiä, mutta Sulinin ammattipokka pitää. Hän säilyttää kohteliaan ja rauhallisen puhetyylinsä, vaikka esimerkiksi kysymykseen pääsylippujen hinnoittelusta hän jättäisi varmasti mieluusti vastaamatta.
Sulinin oloa helpottaa todennäköisesti ajatus siitä, että jäljellä on enää muutama kiireen täyttämä työpäivä. Sen jälkeen on hyvin aikaa pelata golfia tai vaikkapa purjehtia.
”Noh, on hommia jäljellä vielä loppuottelunkin jälkeen. Meidän täytyy muun muassa ynnätä talouspuolen asioita ja tehdä raportteja koko kisoista. Tarkempien analyysin ajankohta on sitten kesällä”, Sulin muistuttaa kuulijoitaan.
Pääsihteeri Sulin haluaa puhua Venäjä–Suomi-puolivälierän alla pelkästään kisojen Helsingin pään tapahtumista. Se on ymmärrettävää, sillä Suomen kisaorganisaatio on onnistunut työssään erinomaisesti, jos vertailukohtana käytetään Ruotsin vastaavaa koneistoa.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton pääsihteeri Horst Lichtner antoi Suomelle erityistunnustuksen lauantaina Helsingissä.
”Olemme saaneet paljon positiivista palautetta Suomen kisajärjestelyistä niin pelaajilta, katsojilta kuin yhteistyökumppaneiltamme. Helsingissä on ollut koko kisojen ajan positiivinen energia ja ilmapiiri. Ihmiset ovat täällä aidon ystävällisiä, se heijastuu kaikkialla ja kaikessa toiminnassa”, Lichtner sanoi.
Sulin on otettu kehuista. Hän haluaa ojentaa kiitoksen erityisesti yli 800 vapaaehtoiselle, jotka ovat omalla työpanoksellaan mahdollistaneet jättitapahtuman onnistumisen.
MM-kisojen lopullinen yleisömäärä selviää sunnuntain loppuottelun jälkeen. Sulinin mukaan Helsingin Areenan otteluissa oli käynyt 250 000 katsojaa ennen lauantain välieräotteluita.
”Luku on hieno. Voimme nyt jo sanoa, että Helsingin yleisömäärä kohoaa 300 000 katsojaan”, Sulin summaa.
Pääsihteerin näkemystä yleisömäärän hienoudesta puoltavat myös historian tilastot. Vuoden 2003 MM-kotikisoissa Helsingin Areenan yleisömäärä oli noin 280 000.
Tämän vuoden yleisömäärä kestää vertailun myös muiden maiden kanssa, sillä viime keväänä Bratislavassa vastaava lukema oli 291 000.
”Ja kannattaa muistaa, että tunnelma on ollut aivan huikea useimmissa täällä pelatuissa peleissä. En ole henkilökohtaisesti esimerkiksi koskaan kokenut tässä hallissa yhtä hyvää tunnelmaa kuin nyt Suomen puolivälieräottelussa”, Sulin alleviivaa.
Edelliset kotikisat 2003 tuottivat Suomen jääkiekkoliiton kassaan 5,6 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 kisoissa lukema oli vieläkin kovempi, sillä silloin Suomeen jäi peräti 7,3 miljoonaa euroa.
Pääsihteeri Sulin ei halua ennakoida, miten tällä kertaa käy.
”Taloudellinen tulos varmistuu vasta myöhemmin.”
”Sen voin sanoa, että olemme pysyneet budjetissamme hyvin, vaikka matkan aikana eteen on tullut myös yllättäviä rahareikiä”, Sulin toteaa.
Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen muistuttaa, että kaikki kisojen tuottamat voittorahat ohjataan lyhentämättömänä jääkiekon kehittämiseen Suomessa.
”Rahat on korvamerkitty. Tarkoituksemme on tällä kertaa mahdollistaa päätoimisten valmentajien palkkaamisen D- ja E-juniori-ikäisille.”