Pääkirjoitus

Vapun vanhat pe­rin­teet hii­pu­vat

Toukokuun ensimmäistä on vietetty kautta maailman työn ja työväen päivänä, Yhdysvalloissa 1886 alkaneen yleislakon innoittamana. Tuon lakon myötä amerikkalaistyöläiset saivat itselleen kahdeksantuntisen työpäivän.

Toukokuun ensimmäistä on vietetty kautta maailman työn ja työväen päivänä, Yhdysvalloissa 1886 alkaneen yleislakon innoittamana. Tuon lakon myötä amerikkalaistyöläiset saivat itselleen kahdeksantuntisen työpäivän.

Nykyään sanoja yleislakko tai työväenliike on mahdotonta yhdistää Yhdysvaltoihin. Ajat ovat muuttuneet siinä maassa kovasti, mutta niin ovat muuallakin. Eurooppaan vappu rantautui Amerikan lakkojen myötä, ja Suomessa työväenliike otti sen ohjelmaansa 1898. Silloin työväen vappu oli raittiushenkinen: tehtiin lakko alkoholia vastaan.

Tässä toinen asia, jossa maailma on kääntynyt päälaelleen. Nykyään vappu on pikemminkin raittiusaatteen vastakohta. Perinteet muuttuvat. Varsinaisesta työväen vapusta ei enää ole jäljellä juuri muuta kuin muistoja. Nytkin Suomessa puheita pidetään, mutta enemmän vain jonkinlaisen jatkuvuuden lain voimasta ja velvollisuudentunnosta. Tuporatkaisun kaatuminen, "naispalkkojen" kohtalo ja uuden porvarihallituksen aloitus antaa ay-liikkeen ja vasemmisto-opposition puhujille toki aineksia, mutta se ikään kuin kuuluu kuvioon.

Porvarihallitusta ei niillä puheilla olla kaatamassa, ei vielä kovin kiivaasti tuomitsemassakaan, ja hallituspuolueet vastaavat omissa puheissaan. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että poliittinen vappu jää aina vain laimeammaksi -- vaikka jokin puhe saattaa leimahtaa kuumaksikin, harva siitä mitään välittää.

Isojen marssien kadottua kuvasta vappu on jäänyt yhä enemmän opiskelijoiden haltuun. Siitä on tullut keväinen karnevaali, jonka vieton vilkkaus riippuu lähinnä ulkoilman lämpötilasta. Ylivoimaisesti suurimmalle osalle suomalaisista kyseessä on pelkkä mukava vapaapäivä, josta lapset osaavat kaikkein vilpittömimmin ottaa aidon ilon irti: palloja, pillejä, serpentiinejä.

Tällaisena aatteen raskaudesta riisuttuna tapahtumana vapusta itse asiassa on tullut kaiken kansan juhlapäivä, jollainen se ei menneinä vuosikymmeninä aidosti ollut. Kyseessä on eräänlainen kypsän yhteiskunnan merkki.

Kaikkialla silti ei vapun lataus ole poissa. Kuvaa on, että maanantaina Suomen ulkoministeriö joutui varoittamaan Viroon menijöitä mahdollisista mielenilmauksista ja levottomuuksista vapun aikaan Tallinnassa. Maan nykyisessä tilanteessa vappuun liittyneet, menneeksi mielletyt aatteelliset lataukset saattavat moninkertaistua ja antaa uutta polttoainetta patsaskiistaan.