Haapavesi Vapo Energia Oy:stä on tulossa Haapaveden lämpölaitoksen uusi isäntä. Kaupunginhallitus päätti maanantaina antaa omistamalleen energiayhtiölle valtuudet hyväksyä järjestely. Näin kaukolämpölaitoksesta tulee jätevedenpuhdistamon jälkeen toinen lyhyellä aikaa ulkoistettu palvelu.
Haapaveden Energia Oy:n toimitusjohtaja Väinö Lappeteläinen kertoo kaukolämpöyhtiön toimivan jatkossa vain lämmön myyjänä.
Vapon on määrä rakentaa Haapavedelle Pulkkilantien varteen, kilometrin päähän kaupungin ydinkeskustasta 10 miljoonaa euroa maksava puuta ja turvetta käyttävä lämpölaitos. Rakennustyöt alkanevat tänä keväänä, ja sen on määrä käynnistyä 2004 lopulla.
Laitos korvaa kaupungin energiayhtiön omistaman 1984 rakennetun turvetta käyttävän kaukolämpölaitoksen sekä Valion meijerin raskasta polttoöljyä käyttävän laitoksen. Uuden laitoksen myötä turpeen käyttö kasvaa viisinkertaiseksi nykyisestä.
Uuden lämpölaitoksen teho on 80 000 - 85 000 megawattituntia vuodessa, mistä reilut puolet menee höyryn tuottamiseen Valiolle. Haapaveden Energia Oy:n kuuman veden tuottamiseen tarvitaan 25 000 megawattituntia. Lisäksi jäteveden puhdistamon lietteen kuivatukseen hupenee vajaat 10 000 megawattituntia.
Kaupungin ja meijerin jätevesistä erotettavan lietteen käsittelemiseksi on vielä kaksi vaihtoehtoa: kuivatus ja poltto lämpölaitoksessa tai erillisen mädätys- ja biokaasulaitoksen rakentaminen. Tällä hetkellä kuivatus ja poltto tuntuvat kaupungin virkamiesten mukaan todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Luvassa hinnanalennus
Lappeteläinen sanoo, että lämpöenergian hinta ei nouse ulkoistamisen seurauksena. Pikemminkin, se saattaa alentua 10 - 20 prosenttia. Lämmön hinta on nyt lähellä valtakunnan keskitasoa.
Vielä keväällä esillä oli vaihtoehto polttaa kaikki Jokilaaksojen Jäte Oy:n ja Raahen alueilla syntyvä polttokelpoinen yhdyskuntajäte Haapavedelle rakennettavassa lämpölaitoksessa. Hankkeesta on kuitenkin luovuttu. Haapaveden tekninen johtaja Jorma Kukonlehto sanoo, että poltettavan jätteen määrä olisi jäänyt liian pieneksi.
Ympäristömääräysten vuoksi yhdyskuntajätteen polttaminen olisi vaatinut tarkan valvontajärjestelmän rakentamista, mikä puolestaan olisi kasvattanut kustannukset liian suuriksi.
Huoli Lamujoen ravuista
Haapavesi on ajanut jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä Piipsannevalle 14 000 kuutiometriä vuodessa 1990luvun puolivälistä lähtien. Jorma Kukonlehto sanoo ympäristöviranomaisten vaativan käsittelyn parantamista.
1990-luvun loppupuolella lietealueen pato murtui ja raakaa tavaraa valui Piipsannevalta Ristisenojaa pitkin Siikajoen sivujokeen Lamujokeen. Tilanne on parantunut, joskin jätealueelta valuu yhä ravinteita vesiin.
"Laumujoen vesi on muuttunut sen jälkeen, kun Haapavesi alkoi ajaa lietettä Piipsannevalle. Ravinteet vaahdottavat joen vettä kesällä. Pohjaan on kertynyt lietettä", kertoo Launolan kalastuskunnan esimies Eero Halmetoja Pulkkilasta.
Laumujoen varren asukkaita askarruttaa, miten käy rapujen. Lamujoki on ainoa joki Pohjois-Pohjanmaalla, missä on vielä hyvä luonnonvarainen jokirapukanta. Halmetojan arvioi rapuja olevan jopa 10 000 kappaletta hehtaarilla.
Haapaveden suunnitelmiin polttaa jätevedenpuhdistamon liete, Halmetoja suhtautuu epäillen. "Uskoako sitä, ovat niin paljon vetkutelleet."
Haapavesi anoo parhaillaan lupaa jatkaa jätteen kuljettamista Piipsannevalle. Mutta mikäli kuivatus ja poltto toteutuvat, jätettä kuljettaisiin nevalle enää siinä tapauksessa, että lämpölaitoksella tulee konerikkoja tai muita vastaavia seisokkeja.