Vapo pyrkii kasvattamaan ruokohelpin viljelyalan nykyisestä 9 000 hehtaarista 40 000--60 000 hehtaariin viiden vuoden kuluessa. Tämä on noin puolet kansallisesta tavoitteesta, joka on asetettu vuoteen 2015.
Vapolla on tällä hetkellä omaa viljelyä sekä sopimustuotantoa noin 500 viljelijän kanssa. Yhtiö pyrkii kasvattamaan viljelyalaa lisäämällä sopimustuotantoa viljelijöiden kanssa.
Vapo on eriyttänyt peltoenergian tuotannon omaksi liiketoiminnakseen. Sitä on johtanut helmikuusta lähtien Mia Sahra, joka siirtyi Vapoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä. Siellä hän perehtyi tutkijana ruokohelpin viljelyyn.
Vapo toimittaa ruokohelpiä tänä vuonna 20 laitokseen poltettavaksi puun tai turpeen kanssa. Sahra kertoi tiistaina Helsingissä, että Suomessa on useita kymmeniä lämpölaitoksia, jotka voisivat käyttää ruokohelpiä seospolttoaineena.
Jos ruokohelpin sopimusviljelyala kasvaisi suunnitellusti, tämä ala tuottaisi Vapon arvioiden mukaan energiaa 0,6-0,8 terawattiatuntia eli noin 30 000 omakotitalon energiatarpeen verran.
Sahran mukaan ruokohelpin viljely kiinnostaa viljelijöitä, koska se on kannattavampaa kuin rehuohran viljely. Viljelijän myyntitulot hehtaaria kohden ovat noin 100--150 euroa hehtaarilta. Ruokohelpin houkuttelevuutta lisää se, että normaalitukien lisäksi EU maksaa ruokohelpin viljelystä energiakasvien viljelytukea. Tuet nousevat yhteensä 600 euroon hehtaarilta, Sahra arvioi.
Ruokohelpi tuottaa satoa kylvämisen jälkeen noin kymmenen vuoden ajan. Se korjataan keväällä tavallisella heinänkorjuukalustolla. Vapo korostaa, että ruokohelpiin tarvitaan hyvässä kunnossa olevaa peltoa, josta juolavehnä on torjuttu ja kivet korjattu pois.